Siirry sisältöön
Haku Lahjoita
Numero 3/2019 Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Työ ensin!

Tämän kirjoituksen otsikko on lainaus maamme uuden hallituksen ohjelmasta. Tämän Autismi-lehden numeron teemana on työllisyys autismikirjolla. Enemmistö autismikirjon aikuisista, myös koulutetuista ja erilaisia tutkintoja suorittaneista, on joko kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella tai töissä vain pätkittäin. He sinnittelevät arkeaan eläkkeen varassa tai pienillä työttömyys- tai muilla korvauksilla.

Antti Rinteen hallitus on asettanut tavoitteen, jonka mukaan työllisyysasteen tulisi tämän vaalikauden aikana nousta nykyiseltä tasoltaan 75 prosenttiin. Hallitusohjelmassa todetaan, että korkea työllisyys edellyttää hyvin toimivia työmarkkinoita ja aktiivista työllisyyspolitiikkaa sekä erityisesti vaikeasti työllistyvien työmarkkinoille pääsyn tukemista. Suurin potentiaali työllisyyden kasvussa nähdään niissä ryhmissä, joissa työllisyys on nyt matalaa joko työttömyyden tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen takia. Tähän ryhmään kuuluu myös enemmistö autismikirjon koulutetuista aikuisista.

Käytännön toimiin on jo ryhdytty. Rinteen hallitus ilmoitti ensitöikseen, että se luopuu aktiivimallista. Edellisen hallituksen aktiivimalliksi kutsuma kiristys työvoimapolitiikkaan tarkoitti monelle autismikirjon työttömälle käytännössä niukempaa toimeentuloa, ei parempaa työllistymistä. Siitä, tuottiko
aktiivimalli oikeita työpaikkoja lopulta kenellekään, ei ole löytynyt näyttöä.  Autismiliitto katsoo, että autismikirjon henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille vauhditetaan parhaiten mm. työvalmennusta ja työnantajien autismiosaamista lisäämällä sekä työelämän kohtuullisten mukautusten avulla. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työtilojen riisuminen liiallisista aistiärsykkeistä tai oman, rauhallisen työtilan mahdollistaminen. Myös työllisyyspalveluita on kehitettävä vastaamaan paremmin autismikirjon työnhakijoiden yksilöllisiä tarpeita. Voi kysyä, mitä virkaa sellaisella palvelulla on, joka osaa kyllä rankaista ja käskyttää, mutta ei pysty vastaamaan asiakkaan tarpeisiin?

Mielekästä päiväaikaista toimintaa tarvitsevat myös ne autismikirjon henkilöt, joiden pääasiallinen toimeentulo on eläke ja joilla ei ole mahdollisuuksia työllistyä palkkatyöhön. Heidän asemaansa koskeva muun työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus (ns. TEOS-uudistus) jäi edellisellä vaalikaudella kesken. Sitä on jatkettava kiireesti.

Autismiliitto edellytti omissa hallitusohjelmatavoitteissaan, että autismikirjon aikuisilla täytyy olla yhdenvertainen mahdollisuus työstä saatavaan toimeentuloon. Työ ensin -periaate antaa lupauksen paremmasta. Me emme odottele tuloksia toimettomana, vaan tarjoamme omaa ja jäsenyhdistystemme osaamista kehittämistyön käyttöön aktiivisesti niin valtakunnan- kuin paikallistasolla.

Hyvää ja värikästä syksyä!

Tarja Parviainen

Toiminnanjohtaja


Ledare: Arbetet först!

Rubriken till den här ledarartikeln är hämtad ur vårt lands nya regeringsprogram. Temat för det här numret av tidningen Autismi är sysselsättning med autismspektrumtillstånd. Majoriteten av vuxna med autismspektrumtillstånd, även utbildade och personer som har avlagt olika typer av examen, är antingen helt utanför arbetsmarknaden eller endast periodvis i arbete. De försöker klara sig med en mager pension
eller låga arbetslöshets- eller andra ersättningar.

Antti Rinnes regering har satt upp målet att sysselsättningsgraden under den här valperioden ska stiga från nuvarande nivå till 75 procent. I regeringsprogrammet konstateras att en hög sysselsättning förutsätter en välfungerande arbetsmarknad och en aktiv sysselsättningspolitik samt att i synnerhet personer som är svårplacerade på arbetsmarknaden får stöd för att komma ut i arbetslivet. Den största möjligheten till ökad sysselsättning anses finnas inom de grupper, där sysselsättningen nu är låg
antingen på grund av arbetslöshet eller att personerna har hamnat utanför arbetsmarknaden. Till den här gruppen hör även majoriteten av utbildade vuxna med autismspektrumtillstånd.

Det har redan vidtagits konkreta åtgärder. Rinnes regering meddelade att dess första arbete är att slopa aktiveringsmodellen. Åtstramningen inom arbetskraftspolitiken, som av den tidigare regeringen kallades aktiveringsmodellen, innebar i praktiken en magrare utkomst för många arbetslösa inom autismspektrumet, inte bättre sysselsättning. Några bevis på huruvida aktiveringsmodellen sist och slutligen skapade några riktiga arbetsplatser för någon har inte hittats.

Autism Finland rf anser att det bästa sättet att snabbare sysselsätta personer inom autismspektrumet på den öppna arbetsmarknaden är bland annat arbetsträning och att öka arbetsgivarnas kunskaper om autismspektrumet samt med hjälp av rimliga anpassningar av arbetslivet. Sådana anpassningar kan vara till exempel att se till att det inte finns för många faktorer som irriterar sinnena i arbetslokalerna eller erbjuda personer inom autismspektrumet egna, lugna arbetsutrymmen. Även sysselsättningstjänsterna måste utvecklas för att bättre motsvara de individuella behoven hos arbetssökande inom autismspektrumet. Man kan fråga sig vad sådan service tjänar till som är bra på att straffa och kommendera, men inte kan tillgodose kundens behov?

Även de personer inom autismspektrumet, vars huvudsakliga utkomst är pension och som inte har möjlighet att sysselsätta sig med lönearbete, behöver trevliga aktiviteter dagtid. Reformen av lagstiftningen och servicesystemet för verksamhet och arbetsverksamhet som stödjer sysselsättning (den så kallade TEOS-reformen) som gäller dessa personers ställning fullföljdes inte under föregående valperiod. Arbetet med denna reform måste nu snabbt få en fortsättning.

Autism Finland rf krävde i sina egna mål för regeringsprogrammet att vuxna inom autismspektrumet måste få likvärdiga möjligheter till utkomst från arbete. Principen Arbetet först ger löfte om något bättre. Vi sitter inte och väntar på resultat, utan erbjuder aktivt vår egen och våra medlemsföreningars kompetens både på nationell och lokal nivå, så att den kan användas i detta utvecklingsarbete.

Med önskan om en fin och färgglad höst!

Tarja Parviainen,

verksamhetsledare