Aistit ja läheisyys

Humaljoen mukaan pariskunnan suhde on läheinen, kun molemmat osa-alueet toimivat: henkinen läheisyys (jaetaan keskenään ajatuksia ja tunteitaan) ja intiimiläheisyys (mm. seksuaalinen läheisyys).

Aistiherkkyydet voivat tuoda haasteita myös pariskunnan läheisyyteen ja seksuaalisuuteen. Aistipoikkeavuuksien takia joskus kumppanin kosketus, tuoksu, ääni, hengitys tai muut arkeen liittyvät asiat – mitä ruokia syödään, millä pestään pyykit – tuntuvat epämiellyttäviltä.

– Autismikirjon ihmisen kannattaa kertoa suhteessa näistä asioista avoimesti, mutta pitää olla tarkkana siitä, millä tavalla asiat ilmaistaan, jotta toinen ymmärtää, että häiritsevät asiat johtuvat aisteista, ei toisesta ihmisestä itsestään.

Seksuaalinen läheisyys edellyttää läheisyyttä, kosketusta. Kumppanin kanssa täytyy keskustella, minkälainen kosketus tuntuu hyvältä. Usein autismikirjon ihmisestä voimakas kosketus tuntuu paremmalta kuin hento hipsutus. Myös seksuaalisessa halukkuudessa voi olla vaihtelua – on kausia, jolloin ei ole yhtään tarvetta olla seksuaalisesti aktiivinen, ja sitten taas kausia, kun haluaisi olla hyvin aktiivinen. Mukana voi olla elämyshakuisuuttakin.

Autismikirjon ihmisillä tutut ja turvalliset rutiinit saattavat olla tärkeitä myös seksuaalisuudessa. Tämäkin voi aiheuttaa kumppanissa tyytymättömyyttä. Seksuaalisuuteen liittyvät asiat Humaljoki kehottaakin ottamaan kumppanin kanssa puheeksi hyvin matalalla kynnyksellä. Tarvittaessa kannattaa hakea apua seksuaaliterapeutilta.

Oma tila ja aika

Oman tilan säätely tulee usein puheeksi, kun suhteessa on autismikirjon ihminen. Kannattaakin sopia kumppanin kanssa, paljonko ollaan yhdessä, paljonko on omaa rauhaa ja paljonko voi laittaa aikaa hyperfokusoitumiseen. Joidenkin parisuhde esimerkiksi toimii hyvin niin, että he eivät asu yhdessä.

Parisuhteessa voi aiheuttaa närää se, jos autismikirjon ihmisen erityisen kiinnostuksen kohde (ekko) ja siihen keskittyminen menee muun elämän edelle – unohdetaan viedä lapset harrastuksiin tai imuroida kuten luvattu. Parisuhde jää flow-tilan aikana toissijaiseksi. Joskus ekkoiluun voi liittyä hamstraamista tai kalliita hankintoja, jotka laittavat perheen talouden koville.

– Neurotyypillisen puolison mielestä voi olla kyllästyttävää, kun kumppanin puhe junnaa yhdessä asiassa. Toisaalta erityisen kiinnostuksen kohde saattaa olla suhteessa myös se yhdistävä asia, joka on saattanut parin yhteen, esimerkiksi pelit tai elokuvat, Humaljoki sanoo.

Suhteiden kirjoa

Melko tavallista on, että molemmat osapuolet suhteessa ovat autismikirjolla. Samat tarpeet, ajattelu- ja toimintatavat tai haasteet ovat tuttuja molemmille, ja ne yhdistävät. Toisaalta jos kummallakin on vaikeuksia vuorovaikutuksessa, se heijastuu myös parisuhteeseen. Sellaiset suhteet johtavat usein eroon.

Autismikirjon ihmisillä, varsinkin kun oirekuvassa on mukana myös adhd, voi olla melko kirjava suhdehistoria. Tehdään nopeasti päätöksiä – muutetaan yhteen, mennään naimisiin, mutta yhtä nopeasti suhde voi myös päättyä.

– Joskus voidaan tulkita väärin, että rakkaus loppuu, vaikka kysymys onkin siitä, että rakastumisen räiskyvä tunne päättyy ja tullaan arkisemmalle rakkauden tasolle. Siinä kohdassa suhde saattaa loppua.
Autismikirjon ihmisten suhteissa tulee usein vastaan myös moniskuntia, apilaperheitä, myös LGBT-ryhmät on edustettu kaikissa sateenkaaren väreissä.

– Jos on polyamorinen suhde, on erityisen tärkeää sopia yhteisistä säännöistä, että kaikilla osapuolilla on yhteinen ymmärrys, miten siinä suhteessa ollaan ja minkälaisia sääntöjä noudatetaan. Varsinkin lasten näkökulmasta olisi tärkeää, että olisi rakenteita, joihin voi luottaa.

Joustoa puolin ja toisin

Miten pelastaa kariutunut suhde? Miten terapiassa yleensä lähdetään liikkeelle?

– Terapiaan tullaan hankaluuksien takia, mutta siellä lähdetään etsimään voimavaroja. Auttava kysymys on miksi lähdit suhteeseen? Mihin ihastuit toisessa? Usein sitten löydetään niitä asioita, mitä toisessa arvostaa, ja sitä liimaa, joka sitoo kumppanit yhteen, Humaljoki kertoo.

Vaikka autismikirjo saattaa tuoda suhteeseen haasteita, kumppanit tuovat positiivisesta näkökulmasta esiin rehellisyyden, oikeudenmukaisuuden ja suorapuheisuuden – kumppanin ei tarvitse arvata tai teeskennellä, asiat ovat avoimesti esillä. Usein suhde autismikirjon ihmisen kanssa koetaan myös turvalliseksi. Toiseen voi luottaa, ei tarvitse pelätä esimerkiksi uskottomuutta.

– Parisuhteessa kumppanin on tärkeä hyväksyä, että tietyt piirteet kuuluvat toisen ominaisuuksiin. Niitä ei voi ottaa pois eikä niitä voi muuttaa. Hyväksymisprosessi on siis tärkeä: toteamus, että autismikirjo on meidän suhteessa läsnä, ja miten saadaan suhteemme sen puitteissa toimimaan, Humaljoki linjaa.

On tärkeää, että suhteessa molemmat osapuolet joustavat. Pitkässä juoksussa on epäreilua, jos vain toinen osapuoli tulee vastaan eikä toinen yritä ollenkaan. Aikuisen autismikirjon ihmisen pitää pyrkiä joustamaan suhteessa niin paljon kuin pystyy. Lisäksi vastuu yhteisistä asioista, kuten kodinhoidosta, lapsista, taloudesta tai sukulaissuhteista ei voi olla vain toisen osapuolen kannettavana. Pitää opetella ilmaisemaan empaattisuutta, oppia näkemään asioita myös kumppanin, ei vain itsensä kannalta.

Vanhemmuus autismikirjolla

Humaljoki muistuttaa, että autismikirjo ei estä hyvää vanhemmuutta. Autismikirjon vanhempi voi olla yhtä turvallinen ja rakastava vanhempi kuin kuka tahansa muukin.

Jos autismikirjo on periytynyt lapsille, omakohtainen kokemus auttaa vanhempaa ymmärtämään lapsen kokemuksia. Hän tietää, mikä lapsesta tuntuu vaikealta ja mikä voisi tukea ja auttaa.

Toisaalta autismikirjon piirteet voivat tuoda vaikeuksia lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen. Se voi ilmetä esimerkiksi jäykkyytenä arjessa. Lapsen on vaikeaa sopeutua, jos vanhemman puolelta ei ole odotettavissa yhtään joustoa.

Jos lapsella on nepsypiirteitä, on todennäköistä, että vanhemmat joutuvat olemaan yhteydessä erilaisten viranomaisten, ammattilaisten ja koulun kanssa. Näiden verkostojen kanssa viestiminen vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja, usein myös oma-aloitteisuutta ja erinäisten lomakkeiden täyttämistä. Tämä vie voimavaroja keltä tahansa, mutta autismikirjon vanhemman jaksamista se koettelee erityisen paljon.

Pariskunnat, jotka pärjäävät vastoinkäymisissä

Luovat yhteisen tarinan 

Parit, jotka selviävät, luovat yhteistä narratiivia siitä minkälainen on heidän yhteinen menneisyytensä, missä mennään nyt ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yhteiset keskustelut synnyttävät yhteisen parisuhteen tarinan.

Vaalivat ”me yhdessä” -asennetta 

Parit, jotka pärjäävät, muistelevat niitä kertoja, kun selvisivät yhdessä vaikeuksista. He vaalivat yhteistä hyvää sen sijaan, että taistelevat siitä, kumpi pääsee helpommalla tai joutuu tekemään enemmän. Päätöksissä pyritään huomioimaan myös kumppani, ja miten se vaikuttaa häneen. Lasten asioissa työnjako ja vastuu on jaettu tasaisesti, tai ainakin pyritään siihen. Kumppanit viettävät yhdessä aikaa, myös mukavien asioiden parissa.

Iloitsevat yhdessä

Parit, jotka selviävät, nauravat yhdessä. He säilyttävät huumorin ja ilon, vaikka elämässä on vaikeuksia. Positiivisten tapahtumien, tunteiden ja kokemustenhuomaaminenjaniidenjakaminen kumppanin kanssa on merkittäväparisuhdetta vahvistavateko.

Lepäävät lähellä

Läheisyys, suukko ja halaus pitävät parisuhdetta aktiivisena. Myös lepääminen toisen kainalossa asenteella ”ei mitään suorittamista”, on arvokasta parisuhdeaikaa. Väsyneenä ja murheissaan se onkin ehkä se, mihin pystyy, ja se riittää. Kun ollaan lähekkäin, vahvistuu kokemus parisuhteen yhteydestä sekä yhdessä pärjäämisestä.

Mistä apua parisuhdeongelmiin?

• perheneuvola(lapsiperheet)
• perheasiainneuvottelukeskus
• yksityiset paripsykoterapeutit
• seksuaaliterapeutit
• www.vaestoliitto.fi

Parisuhdekeskus Kataja – tukea ja palveluohjausta parisuhteelle

• Parisuhdepuhelin ma klo 14-16 puh. 050337 9053
• Chat ti-to klo 10-13
• www.parisuhdekeskus.fi

Teksti: Helin Vesala

Kuvat: Parisuhdekeskus Kataja

Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 4/2020.