Saa suorittaa!
Turun Aisti ry:n toimintaan on helppo tulla mukaan
Iloinen hersyvä nauru täyttää Läntisen pitkäkadun toimiston Turussa. Syysaurinko leikkii ulkona värikkäillä ruskalehdillä, ja ilma on vuodenaikaan nähden lämmin. Aisti ry:n hallituksen kokous on pian alkamassa, mutta sitä ennen osa hallituksen vahvoista naisista, Sari Halenius, Hantta Keränen, Maria Lehtonen, Riitta Nykänen, Riikka Kennovaara sekä Karoliina Polvi, ovat istahtaneet pöydän ääreen kertomaan yhdistystoiminnasta ja vapaaehtoistyöstä.
Turun seudun autismi- ja ADHD-yhdistys Aisti ry on perustettu vuonna 2012, ja yhdistyksen toiminta on kasvanut nopeasti. Yhdistys tunnetaan runsaasta ja monipuolisesta toiminnastaan, joka pyörii vapaaehtoisvoimin.
– Meillä on tänä vuonna 10 vertaisryhmää, kolme uintiryhmää autismikirjon lapsille ja nuorille sekä yksityisen lahjoituksen turvin pyörivä sirkuskoulu. Meillä pyörii myös suosiotaan kasvattava Löydä itsellesi ystävä ja harrastus -vertaiskerho, tuttavallisemmin Torstaikerho. Nuoret suunnittelevat kerhoa yhdessä ja tekevät asioita rinnakkain. Se tuottaa ystävystymistä ja vertaisuuden tunnetta ikään kuin huomaamatta, puheenjohtaja Riikka Kennovaara kertoo. – Järjestämme myös koulutus- ja tiedotustoimintaa, teemme yhteistyötä erilaisten hoitotahojen ja muiden paikallisyhdistysten kanssa tällä alueella. Koko ajan tulee pyyntöjä tulla kertomaan perustietoa autismikirjosta ja adhd:stä eri puolille, joten nyt uutena toimintana käymme kouluissa kouluttamassa opettajia ja avustajia.
Millaista toimeliaan yhdistyksen arki on?
– Onko meillä arkea?” Riikka Kennovaara kysyy ja naurahtaa. – Kun puhutaan vapaaehtoisvoimin toimivasta yhdistyksestä, ainoa säännöllisyys tai rytmittävä tekijä on hallituksen kokous. Toiminta tavallaan pyörii aika itsenäisesti taustalla. Toki tähän pääsemiseksi on tehty työtä. Jokaisen tässä toiminnassa mukana olevan arki on erilaista, esim. puheenjohtajan arki on erilaista kuin sihteerin tai rahastonhoitajan.
– Vapaaehtoisuus näkyy kaikessa toiminnassa, koska me mennään näiden ihmisten voimavarojen mukaan. Esimerkiksi palveluneuvontaan meillä ei ole resursseja. Meiltä kysytään viikoittain, miksi meidän verkkosivuilla ei ole puhelinnumeroa, johon voisi ottaa yhteyttä. Yksinkertaisesti siitä syystä, ettei meillä ole päivätyöntekijää, joka vastaisi säännöllisesti puhelimeen, Kennovaara selventää. – Työntekijättömyys näkyy siinäkin, että me ei voida tehdä niin paljon kuin haluaisimme. Ideoita riittää valtavasti, mutta toiminnassa pitää huomioida koko ajan se, mitä me oikeasti pystymme tekemään.
– Käänteisesti tämä tarkoittaa sitä, että toiminta on näiden ihmisten hyväntahtoisuuden ja energian varassa. Jonkin verran meillä on vakituisia, jotka tulevat auttamaan tapahtumissa ja muissa tilanteissa. Ihmiset ovat kiireisiä ja motivaatio vapaaehtoistyöhön syntyy jonkinlaisesta liitoksesta tähän asiaan, Riitta Nykänen lisää.
Tervetuloa mukaan uudet ihmiset
– Minuun otetaan usein yhteyttä ja kysytään mahdollisuuksista perustaa uusia ryhmiä. Jokin aika sitten meille tehtiin tarjous painopeittokurssista ja sen ohjaamisesta. Mahtava aihe, eihän semmoisesta voi kieltäytyä, Riikka Kennovaara innostuu.
– Riikan lentävä lause onkin: ”Saa suorittaa!”, Riitta Nykänen heittää ja koko porukka nauraa. – Tervetuloa siis uudet ihmiset, jotka haluavat lähteä toteuttamaan uusia ideoita ja kerhoja!
Aisti ry:n monipuolinen toiminta tuntuu kumpuavan juuri siitä, että ihmiset kokevat omalla sydämellään jonkin asian tärkeäksi tai motivoivaksi ja haluavat tulla sitoutuneesti mukaan toimintaan.
– Ryhmät käynnistyvät usein jonkun henkilön omasta tarpeesta. Jostain ilmestyy innostunut tyyppi, joka haluaa ryhtyä ohjaamaan uutta ryhmää, Maria Lehtonen sanoo. – Me jeesataan toki alussa ja perehdytetään tilan käyttämiseen.
– Vapaaehtoistyö sitouttaa juuri silloin parhaiten, kun se lähtee omasta itsestä, siihen on aito halu ja motivaatio, eikä se ole päälle liimattua, Riitta Nykänen komppaa. – Voimme valita sellaisia työtehtäviä ja työaikoja, että ne sopivat muuhun elämäntilanteeseen. Useimmat meistä käyvät päivätöissä, joten yhdistystyötä ei välttämättä ole mahdollista tehdä päiväsaikaan.
– On todella tärkeää, että keskitymme ihmisten vahvuuksiin, Riikka Kennovaara painottaa. – Se motivoi tosi paljon, kun ihmiset saavat tehdä asioita omilla vahvuusalueillaan. Se on tärkeä resepti muuallakin kuin vapaaehtoistyössä.
Yhdistyksen toiminnassa voi olla mukana oman jaksamisensa ja elämäntilanteensa mukaan. Monelle on varmasti helpottavaa tietää, ettei toimintaan tarvitse sitoutua loppuelämäksi.
– Tänne voi tosiaan tulla katsomaan vaikka yhteen tilaisuuteen ja miettiä, onko tää mun juttu. Voi tehdä sen verran, kun tuntuu hyvältä, Maria Lehtonen sanoo.
Riikka Kennovaara painottaa varhaista puuttumista jaksamiseen liittyvissä asioissa.
– Ehdoton asia on, että jos voimavarat loppuvat, niin siitä pitää ilmoittaa etukäteen eikä jälkikäteen. Jos on kysyttävää tai tuen tarvetta, niin se pitää ilmaista yhdistykselle. Vapaaehtoisella on aina oltava takaportti päästä pois toiminnasta. Se ei ole vapaaehtoistyötä, jos ihmiset ovat tästä ikuisuuteen naimisissa työn kanssa.
– Tässä yhdistyksessä oleva toimintakulttuuri mahdollistaa sen sanomisen, ettei enää jaksa ja se on ihan ok kaikille. Täällä ei tarvitse vetää itseään loppuun vapaaehtoistyössä, jos omassa elämässä on kaikennäköisiä tilanteita, Maria Lehtonen sanoo.
Helposti lähestyttävä yhdistys
Aisti ry tunnetaan helposti lähestyttävänä yhdistyksenä. Sen aistii hyvin, kun katselee ja kuuntelee ympärilleen. Minut otettiin ystävällisesti ja sydämellisesti vastaan, ja haastattelulle varattiin runsaasti aikaa, vaikka hallituksen kokous painaa päälle asioineen. Mistä kaikesta helppo lähestyttävyys syntyy?
– Meidän vapaaehtoisemme ovat helposti lähestyttäviä. Kun yhdistyksen aktiivit ovat eri tapahtumissa iloisina ja auttavaisina mukana, uusien ihmisten on helppo kohdata yhdistys ja rohkaistua lähtemään mukaan toimintaan, Riikka Kennovaara kiittelee.
– Toimintaan osallistuminen on tehty helpoksi eli ei tarvitse olla jäsen, että pääsee mukaan. Jäsenyys on toki toivottavaa, koska rahoitamme toimintaamme jäsenmaksuilla. Ohjaajilta edellytämme jäsenyyttä, koska he pääsevät sitä kautta liittojen vertaisohjaajakoulutuksiin, Riitta Nykänen selventää. – Jos haluaa perustaa jotain uutta, sen ei tarvitse olla sen kummempaa kuin ihmisten kuuntelu, aito halu kuunnella. Voi siis lähteä matalalla kynnyksellä liikkeelle. On hyvin helppoa perustaa ryhmä. Kun on tarve ja kohderyhmä, se ei vaadi muuta kuin sen idean ja halun kokoontua.
Vapaaehtoistyö on merkityksellistä myös tekijöilleen
Vapaaehtoistyö on monella tapaa merkityksellistä. Mitä kaikkea vapaaehtoistyöstä voi ammentaa?
– Kyllä se ruokkii jatkoa ja lisää motivaatiota, kun joku vertaistukiryhmästä sanoo, että ”Mun oli pakko tulla tänään tänne tai mä repeen”. Silloin kun saa enemmän kuin antaa eli viivan alle jää enemmän, silloin se on mun mielestä jotain, mistä ei halua luopua, Riikka Kennovaara toteaa.
– Vapaaehtoistyössä oppii uutta ja tässä tapaa upeita ihmisiä! Sari Halenius sanoo.
– Yhdistys on tehnyt paljon, että ihmisten ja terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuus on kasvanut näistä meidän asioistamme, että ihmisiä voidaan auttaa ihan oikeasti ja paremmin kuin vaikka kymmenen vuotta sitten, Hantta Keränen muistuttaa.
Maria Lehtonen työskentelee yhdistyksen sihteerinä ja kaikenlainen yhdistystoiminta tuntuu omalta. – Olen aina ollut yhdistyksellä töissä ja vielä harrastankin yhdistystoimintaa!
– Oma lapseni on jo 24-vuotias ja tietoa on kertynyt valtavasti. Tässä tuntee itsensä myös hyödylliseksi, kun voi jakaa asioita ihmisten kanssa. Vitsailenkin, että kun poika muutti pois kotoa, niin äiti alkoi harrastaa autismia, Riitta Nykänen kertoo nauraen.
Karoliina Polvi kertoo pääsevänsä tekemään hauskoja ja itseä kiinnostavia asioita kaikenlaisilla leireillä. – Yhdistys on myös hyvä kanava kokeilla eri asioita ja täällä pääsee myös itse osallistumaan kaikkeen kivaan!
– Ihmiset on just se suola tässä! On mahtavaa, miten tää toiminta sosiaalistaa mua, mä olen saanut elämänmittaisia ystäviä tämän yhdistyksen kautta ja niistä ei luovuta! Riikka Kennovaara sanoo. – Ja aina oppii uutta – vaikka olisi kuullut saman koulutuksen aikaisemminkin, niin aina saa jonkun uuden oivalluksen!
Hyvää työtä yhdistykset!
Usein vapaaehtoistyötä tehdään suurella sydämellä ja innolla. Pienetkin asiat ovat tärkeitä ja merkityksellisiä tekijälle itselleen ja vastaanottajalle. Kiitos on aina hyvä tapa kannustaa eteenpäin! Kiitos kantaa pitkälle. Kokosimme aistilaisten ajatuksia vinkeiksi muidenkin yhdistysten käyttöön.
- Moni yhdistys tekee kaiken toimintansa täysin vapaaehtoisvoimin. Kiitos yhdistykset ja niiden vapaaehtoiset tärkeästä työstänne!
- Muistakaa, että vapaaehtoistyö on tekijöidensä mittaista, heidän resurssiensa puitteissa tapahtuvaa. Se riittää. Pienetkin asiat ovat tärkeitä ja merkityksellisiä.
- On tärkeää tunnistaa oma yläraja, ei kannata tehdä enempää kuin mihin omat rahkeet riittävät.
- Kokeilkaa eri juttuja, ja jos johonkin toimintaan ei tule parin kerran jälkeen osallistujia, niin lopettakaa toiminta siihen ja todetkaa, että tämä oli hyvä kokeilu. Keskittykää tekemään mielekkäitä asioita.
- Yhdistysten yhteiset tapaamiset ja muut yhteydet ovat tärkeitä kanavia kokemusten vaihtamiseen. Ei kannata katsoa ja mitata, mitä muut tekevät, jos se alkaa painaa omia hartioita. Vinkkejä toisten toiminnasta voi toki ottaa. Jäsenten kuuntelu on tosi tärkeää!
- Tehkää toimintaanne näkyväksi listaamalla toimintojanne. Huomatkaa, mitä kaikkea hyvää jo teette, vaikka uusiakin suunnitelmia on!
Artikkeli on alun perin julkaistu Autismi-lehdessä 4/2018