Sosiaalipalveluiden saavutettavuus autismikirjolla
Sosiaalipalveluiden saavutettavuutta autismikirjon aikuisille voisi verrata tilanteeseen, jossa silmälasit myönnetään vain henkilöille, jotka näkevät riittävästi täyttääkseen silmälasien tilauslomakkeen. Mitä pitäisi tehdä silloin, kun avun hakeminen edellyttää sellaisten toimenpiteiden tekemistä, joista suoriutumiseen apua ollaan hakemassa?
Tyypillinen tapahtumaketju sosiaalipalveluihin hakeutuessa alkaa yhteydenotosta, joka asiakkaan on tehtävä puhelimitse tai toimittamalla paperilomakkeen sosiaalitoimistolle. Seuraavaksi odotellaan sosiaalihuollon ammattihenkilön tapaamista, joka toteutuu yleensä omassa kodissa tai toimistolla. Tapaamisessa on osattava kertoa oma näkemys tuen tarpeista mieluiten ilman väärinymmärryksiä. Autismikirjon aikuisten kohdalla nämä edellä mainitut tilanteet ovat usein niitä vaikeimpia.
Palvelujärjestelmän väliinputoajat
Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalipalveluiden on oltava kaikille saavutettavissa siten, että palveluiden piiriin on mahdollista hakeutua oma-aloitteisesti riittävän aikaisessa vaiheessa. Autismikirjon aikuisten kohdalla käytäntö ei kuitenkaan vastaa kirjoitettua. Tätä kuvastaa esimerkiksi THL:n selvitys (Yliruka L. et al., 2018), jonka mukaan sosiaalityöntekijät kokevat neuropsykiatrisesti oireilevat asiakkaat yhdeksi palvelujärjestelmän suurimmaksi väliinputoajaryhmäksi.
Autismiliitto kartoitti keväällä 2021 sosiaalipalveluiden saavutettavuutta autismikirjon aikuisille kohdennetulla kyselyllä, jonka tulokset olivat yhteneväisiä sosiaalityöntekijöiden huomioiden kanssa. Niin sosiaalityöntekijöiden kuin autismikirjon aikuistenkin vastauksissa yhteneväistä oli se, että kuntien sosiaalipalveluiden omat käytänteet menevät liian usein asiakkaan yksilöllisen tarpeen edelle.
Autismiliiton kyselyyn vastasi yhteensä sata autismikirjon aikuista, joista puolella ei ole koskaan ollut asiakkuutta sosiaalipalveluissa. Sosiaalipalveluiden asiakkaana olleista autismikirjon aikuisista vain puolelle oli tehty palvelutarpeen arviointi ja heistä vain joka neljäs koki saaneensa osallistua oman palvelutarpeensa arviointiin. Sosiaalihuoltolain edellytykset palvelutarpeen arvioinnille oli näin ollen jäänyt täyttymättä 80 prosentilla vastaajista.
Useat vastaajat toivat esiin sitä, ettei kunnilla ole tarjolla heille sopivaa yhteydenottotapaa ja tyypillisimmin kunnissa käytössä olevat tavat ovat autismikirjon aikuisille täysin sopimattomia. Tämä saattaa taas osaltaan selittää sitä, miksi vain puolet vastaajista olivat ylipäänsä olleet sosiaalipalveluiden asiakkaina.
Toimintakyky-ymmärrystä ja kohtuullisia mukautuksia
Sosiaalihuollon tulisi tarjota kohtuullisia mukautuksia asiointiin ja mahdollistaa useita rinnakkaisia toimintamalleja sosiaalipalveluihin hakeutumisessa ja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kanssa asioidessa. Autismikirjon aikuinen voi tarvita esimerkiksi sähköpostia sosiaalipalveluiden lähestymiseen, enemmän aikaa oman näkemyksen esiin tuomiseen ja kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arvioinnin palvelutarpeen kartoittamiseen.
Palvelutarpeen arvion onnistuminen nojaa ammattilaisen ja asiakkaan keskinäiseen vuorovaikutukseen. Ylityöllistetyt sosiaalihuollon ammattihenkilöt joutuvat tekemään vaikeita päätöksiä paineen alla. Kiire voi pakottaa työntekijän turvautumaan sellaiseen ”hyllystä” valmiina löytyvään ratkaisuun, joka ei vastaa lainkaan autismikirjon aikuisen palvelutarvetta.
Asiakas on oman itsensä asiantuntija ja sosiaalihuollon ammattihenkilö on palvelujärjestelmän asiantuntija. Tällöin ammattihenkilön tehtävänä on selvittää, miten asiakas kokee oman tilanteensa ja minkälaisia tuen tarpeita asiakas näkee itsellään olevan.
Jokaisen ihmisen toimintakyky vaihtelee ympäristön mukaan, mutta autismikirjon aikuiselle tyypillinen epätasainen kykyprofiili aiheuttaa omat haasteensa palvelutarvetta arvioitaessa. Autismikirjon ihminen voi työskennellä asiantuntijatason tehtävissä, mutta ei suoriudu ruokaostoksista toivomallaan tavalla tai kykene osallistumaan työpaikan pikkujouluihin. Sosiaalityöntekijästä voikin tuntua ristiriitaiselta tarjota yliopiston professorille henkilökohtaista apua ruokakaupassa käymiseen tai neuropsykiatrista valmennusta pikkujouluihin valmistautumiseen.
Oikein tunnistettu palvelutarve edellyttää toimintakyvyn ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärrystä. Tämä ymmärrys löytyy parhaiten asiakkaalta itseltään, kunhan hänelle annetaan aito mahdollisuus tuoda näkemyksensä esiin.
Helena Öhman teki Autismiliitolle oppaat autismikirjon aikuisen palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointiin. Oppaisiin voit tutustua osoitteessa http://www.autismiliitto.fi/materiaalia/aineistot
Teksti: Helena Öhman
Kuva: Marjo Nygård
Lähteitä:
Monimutkaiset ja erityistä osaamista edellyttävät asiakastilanteet sosiaalityössä: Valtakunnallisen kyselyn tuloksia. Yliruka, Laura; Vartio, Riitta; Pasanen, Kaisa; Petrelius, Päivi. THL, (2018)
Autismikirjon aikuisen palvelutarpeen arviointi: oppaat sosiaalihuollon ammattihenkilön ja asiakkaan tueksi.
Öhman, Helena. Turun Ammattikorkeakoulu, (2021)
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 4/2021.