Tuki on parhaimmillaan sopivasti annosteltuna
Mahdollisimman itsenäinen elämä on useimpien haaveena. Joskus on kuitenkin hyvä olla saatavilla tukea elämän erilaisiin haasteisiin.
Helsingin Koskelantiellä erottuu jo kauaksi puoliympyrän muotoinen iso asuintalo. Yksi sen asukkaista on 31-vuotias Juuso Juntunen.
Istumme alas kahvikupin äärelle. Juuso kertoo, että talon omistaa Nuorisosäätiö. Se on vuokrannut osan asunnoista Autismisäätiölle.
– Tämä Kustaa Aadolfin puiston tukiasumispiste on hyvä paikka asua. Minunkin paras kaverini asuu tuossa aivan seinän takana.
Kustaa Aadolfissa on tarjolla arjen- ja elämänhallintaa tukevaa yksilöllistä valmennusta asiakkaan kotona ja hänen omissa toimintaympäristöissään.
Valmennuksen tarjoaman tuen määrä ja muoto määritellään yhdessä tilaajan ja asiakkaan kanssa.
Juusolla on Asperger, adhd ja Tourette. Hänelle on myönnetty tukipalvelua seitsemänä päivänä viikossa.
– Valmentajat ovat minuun päivittäin yhteydessä vähintään tekstiviestitse tai puhelimitse. He varmistavat, että kaikki sujuu hyvin.
Kehitystä tapahtunut monessa asiassa
Juuso Juntusen kohdalla muun muassa talousneuvonta on koettu hyödylliseksi. Valmentajat kertovat esimerkiksi siitä, miksi kaupasta ei kannata ostaa vain einesruokia.
– Niiden sijasta kannattaa tehdä ruokalista ja ostaa sen perusteella asioita.
Edunvalvonnassa olevalla Juntusella on tili lähikaupassa. Sinne tulee kerran kuukaudessa tietty summa.
– Sen lisäksi saan vielä viikkorahaa ja bussilippurahat.
Vuosien mittaan Juuso kokee kehittyneensä monessa asiassa. Hän pystyy huolehtimaan omasta lääkehuollostaan ja asuntokin on kaikin puolin paremmassa kuosissa.
– Siivoan myös säännöllisemmin. Tähän vaikuttaa se, että minulla on nykyisin perhe. Silloin on vastuuntuntoisempi.
Tukea hyvä olla sopiva määrä
Juuso kertoo, että aikaisemmin hän on saanut nykyistä enemmän tukea erilaisiin tilanteisiin. Välillä on tarvittu juttuseuraakin.
– Kun muutin tähän taloon vuonna 2011, niin vietin aika paljon aikaa valmentajien kanssa. Minulla oli silloin erilaisia ihmissuhdehaasteita ja kaipasin keskustelutukea.
Juntusen mielestä tuki on silloin hyvällä tasolla, kun sitä on sopivasti. Tukea ei pidä olla liikaa, mutta ihmistä ei saa myöskään laiminlyödä.
– Tällä hetkellä arvelen itselläni olevan erilaista tukea varsin sopivasti. Jos sitä olisi liikaa, niin sekin kuormittaisi. Haluan, että minulla on aikaa olla myös perheeni kanssa.
Silloin kun tukea saa, sitä pitää antaa asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
– Ei saa neuvoa liian tarhatätimäisesti, jos näkee, että tämä kaveri on ihan aikuinen ja osaa tuon asian.
Juuso huomauttaa myös toisesta tärkeästä asiasta. Tuen pitää olla aina tasapuolista.
– Työntekijät eivät saa suosia ketään, vaan heidän pitää olla kaikkien puolella.
Puhumme Juuson kanssa siitä, olisiko joku asia, johon esimerkiksi autismikirjon ihmiset voisivat saada nykyistä enemmän tukea.
Politiikassakin mukana olevalla aktiivisella miehellä on heti vastaus valmiina.
– Voisiko olla joku tapa, jolla meitä kannustettaisiin perehtymään omiin mielenkiinnon kohteisiimme? Sitä kautta pääsisimme myös vaikuttamaan yhteiskunnassa nykyistä enemmän.
Lapsi muutti kaiken
Juuso Juntusen elämässä tapahtui kolme vuotta sitten valtavan iso muutos. Hänestä tuli isä.
– Kihlattuni ja tyttäreni asuvat vuokra-asunnossa Järvenpäässä, mutta tapaan heitä usein. Silloin käymme vaikka lähikirjastossa tai menemme järven rantaan jäätelölle.
Täysin uutta lapsen kanssa toiminen ei Juntuselle ole. Hän on ollut nuoresta saakka siskonsa apuna lastenhoidossa.
Juuso kertoo, että isyys on tuonut hänelle todella paljon lisää vastuuntuntoa. Suojeluviettikin on noussut uudelle tasolle.
– Elämässäni on nyt enemmän rutiineja. Minulla on halua mennä epämukavuusalueellekin. Perhe-elämässähän on joskus sitäkin.
Hyvä tukiverkko auttaa isyydessäkin
Tulevaisuudessa Juuso haluaa luoda tyttärensä kanssa mahdollisimman hyvän ihmissuhteen.
– Uskon, että lapseni tulee viettämään minun luonani vielä enemmän aikaa, kun kasvaa. Olisi hauskaa käydä esimerkiksi erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja Korkeasaaressa.
Juntunen kertoo, että hänellä on ympärillään hyvä tukiverkko auttamaan myös isyyttä koskevissa asioissa.
– Autismisäätiön työntekijöiltäkin olen saanut jonkin verran tukea, kun on ollut tarvetta. Erityisen hyviä vinkkejä on tullut sellaisilta, joilla itsellään on lapsia.
Juntunen tuo esille myös vanhempiensa suuren merkityksen. Omalta isältä on tullut ehkä se kaikkein paras oppi liittyen isänä olemiseen.
– Rakasta ja ole aina läsnä, näin hän on opettanut minua.
Elämän palaset kohdallaan
Syksyisen iltapäivän hämärtyessä Juuso Juntunen kertoo olevansa onnellinen ihminen. Hän luettelee elämässään olevia positiivisia asioita. Lista on pitkä.
– Minulla on ihana perhe, kiva asunto ja paljon mielekästä tekemistä. Saan voimia ja iloa elämääni esimerkiksi monenlaisesta taiteesta ja Suomen historiaan perehtymisestä.
Energisen Juuson aktiivisuus autismiyhteisössäkin on kiitettävää. Parhaillaan hän on mukana Autismiliiton vertaisohjaajakoulutuksessa.
– Aikaisemmin olen toiminut kokemusasiantuntijana, kokemuskouluttajana ja kokemusosaajana.
Juntusen mukaan hänellä on mahdollisuus elää juuri omanlaistaan elämää. Palaset ovat hyvin kohdallaan.
– Jos saisin taikasauvan heilautuksella muuttua yhdeksi päiväksi joksikin suurkuninkaaksi, niin en haluaisi. Minä haluan olla minä.
Helsinkiläismiehellä on vielä sanottavaa tämän haastattelun keskeisestä teemasta. Tukea kannattaa ottaa vastaan, jos sitä on saatavilla.
– Jos vaikka kaadut ja toinen ojentaa kätensä auttaakseen, niin olisi tyhmää olla tarttumatta siihen käteen.
Teksti Vesa Keinonen
Kuvat Helin Vesala
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 4/2024.