Tunne- ja kaveritaitoja voi harjoitella
Sosiaaliset ja tunnetaidot ovat tärkeä osa elämäämme. Autismikirjon ihmisellä voi olla erityisiä haasteita näiden asioiden kanssa. Taitoharjoittelu antaa keinoja päästä eteenpäin.
Jyväskyläläinen psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti (VET) Sari Kujanpää on perehtynyt syvällisesti sosiaalisiin ja tunnetaitoihin. Hän tekee paljon töitä myös autismikirjon ihmisten kanssa.
Kujanpää sanoo, että ystävät ja sosiaalinen vuorovaikutus on jo pitkään ymmärretty keskeiseksi tekijäksi hyvinvoinnin ja mielenterveyden kannalta. Autismikirjolaiset eivät muodosta tässä poikkeusta.
– Kun kohtaan asiakkaita, joilla on syvää masennusta tai taipumusta itsensä vahingoittamiseen, niin usein taustalta paljastuu surullisuuden tunne. Sen takaa voi taas löytyä toisen ihmisen tarvetta.
Kujanpää kuitenkin painottaa sitä, että yksinäisyyden kokeminen on myös hyvin yksilöllinen asia.
– Pitää kuunnella kyseistä henkilöä; miten hän itse kokee asian. Autistinen henkilö saattaa olla sitä mieltä, että hänen on ihan hyvä olla omien mielikuvituskaveriensa, tai mielenkiinnon kohteidensa kanssa.
Rajoittunut käyttäytymisrepertuaari
Autismikirjon ihminen voi helposti uppoutua kapea-alaisiin, kaavamaisiin harrastuksiin ja toimintoihin. Pahimmillaan niihin jumiudutaan.
Asialla voi olla omia haittavaikutuksiaan vuorovaikutustaitoihin ja ystävyyssuhteisiin.
– Jo lapsena muista poikkeavat mielenkiinnon kohteet ovat voineet herättää ihmetystä toisissa samanikäisissä. He voivat sitten loitontua sinusta ja koet ulkopuolisuuden tunnetta.
Lopulta voi seurata ikävä noidankehä.
Aluksi autismikirjon myötä tulee poikkeavaa reagointia sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
– Sitten uppoudut aina vaan syvemmälle kiinnostuksen kohteisiisi, jolloin sosiaaliset taidotkaan eivät pääse kehittymään. Pahimmillaan voi seurata sosiaalisten tilanteiden pelkoa, jopa ahdistustakin.
Taitoharjoittelulla palataan perusasioihin
Sari Kujanpää rohkaisee omaisia toimimaan, mikäli läheinen autismikirjon ihminen selvästi kärsii yksinäisyydestä.
Tunne- ja kaveritaitoihin sekä ystävien löytämiseen voi panostaa erilaisten taitoharjoitteiden kautta.
– Lähtökohta niissä on se, että palataan kehityksessä tavallaan hieman taaksepäin. Aletaan miettiä, millä tavalla pieni lapsi ottaa kontaktia ja miten saadaan ihmisiä ympärille.
Jos harjoitteita tehdään lapsen kanssa, niin liikkeelle voidaan lähteä leikistä. Mitä tehtäisiin, jotta se ei olisi niin rajoittunutta ja jumittunutta?
– Treenin aiheena voi olla sekin, miten toisten kanssa jutellaan ja ollaan muutenkin yhteistyössä. Miten liityn vaikkapa välitunnilla toisten porukkaan?
Sari Kujanpään mukaan sosiaalisia taitoja voi harjoitella koulussa ja on mahdollista hakea ryhmämuotoista kuntoutustakin, jos sitä on omalla paikkakunnalla saatavilla.
Myös vanhemmat voivat olla ihan tavispohjalta suureksi avuksi. Vuorovaikutustaitojen opettamisessa voi käyttää esimerkiksi kuvatarinoita.
– Niitä löytyy netistäkin runsaasti hakusanoilla ”sosiaaliset kuvatarinat.”
Mikä on sopiva taso ystävyydelle?
Pelkkä ystävän saaminen ei vielä riitä, vaan ystävyyttä pitää osata myös hoitaa ja pitää yllä.
Sari Kujanpään mukaan autismikirjon ihmisillä saattaa ilmetä vaikeuksia säädellä ystävyyden tasoa. Kontaktia toiseen voi olla liikaa tai sen intensiteetti menee liian syvälle.
– Sellaisessa tapauksessa toiseen lähes liimaudutaan.
Kontakteista saattaa joskus tulla eräänlainen keräily- tai erityismielenkiinnon kohde.
– Tällaisissa tilanteissa on hyvä yhdessä käydä läpi ihmissuhteiden eri kategorioita. On ystäviä, kavereita, tuttavia ja ehkä parisuhdekin. Pohdiskellaan, millä tasolla ihmissuhteissa milloinkin ollaan.
Kujanpää kertoo, että säätelyyn kuuluu myös sen ymmärtäminen, mitä asioita voi ottaa puheeksi erilaisten ihmisten kanssa. Hän käyttää apuna kuvan piirtämistä.
– Sisäkehällä on oma perhe, jonka kanssa puhutaan intiimejä ja syviä asioita. Seuraavalla kehällä ovat ne varsinaiset ystäväni. Ja sitten seuraavat kaverit ja taksikuskin kaltaiset tuttavat.
Ihmisen status ystävyyden kehällä voi myös muuttua, jos hän esimerkiksi muuttaa kauemmas.
– Nämäkin asiat ovat autismikirjon ihmisille vaikeita, kuten kaikki muutkin muutokset.
”Pelkkä ystävän saaminen ei vielä riitä, vaan ystävyyttä pitää osata myös hoitaa ja pitää yllä.”
Jokaisen pilkkuun ja merkkiin ei kannata takertua
Pelkät sanatkin aiheuttavat helposti vääriä tulkintoja. Vaikeuskerroin kasvaa edelleen, kun huomioidaan se, että ihmisten välinen vuorovaikutus on paljon muutakin kuin sanoja. Eleillä, äänenpainoilla ja ilmeillä on olennainen rooli viestinnässämme.
Autismikirjon ihmisellä on tässä haastetta. Hän voi luulla tulleensa kiusatuksi, kun puheessa käytetään tyylikeinona esimerkiksi sarkasmia.
– Meidän kevyt heittomme voi olla heille aivan täyttä faktaa. Väärinymmärrysten ehkäisemiseksi onkin viisasta varmistaa kysymällä, miten ymmärsit äsken sanomani asian.
Yksi potentiaalinen hankaluuden aihe ovat tietotekniikkaan kuuluvat hymiöt, joiden alkuperäisenä ajatuksena on ollut lisätä tekstin ilmaisuvoimaa.
– Kannattaa käydä läpi autismikirjolaisen kanssa läpi sitä, ettei viesteissä kannata takertua aivan jokaiseen pisteeseen, pilkkuun ja merkkiin. Opetellaan yhdessä siis joustavuutta.
Aistien kuormitus ei ole hyväksi
Aistipoikkeavuudetkin voivat vaikuttaa ystävyyssuhteisiin. Kaveripiirillä saattaa olla tapana kokoontua yhteen kahvilaan, urheilukatsomoon tai johonkin muuhun yleiseen paikkaan.
Autismikirjon ihminen kohtaa kyseisissä paikoissa erilaisia aistiärsykkeitä. Kuuluu monenlaisia ääniä ja ympärillä on hälinää.
– Jos tätä kaikkea tulvivaa aistitietoa ei pysty jäsentämään eikä säätelemään, niin sehän uuvuttaa. Väsyneenä ei taas oikein jaksa ponnistella vuorovaikutuksen eteen.
Autismikirjon ihminen on tässä valinnan edessä. Hän voi jäädä ystävien luokse, mutta samalla altistuu kuormitukselle.
Toinen vaihtoehto on todeta ystäville, että menen nyt kotiin. Juuri tässä tilanteessa minulle on parasta olla ihan rauhassa oman mielenkiintoni kohteen kanssa.
– Tämä taas voi lisätä entisestään eristäytymistä. Jäädään taas sinne kaveripiirin ulkokehälle.
Pelimaailmakin sisältää hyvää vuorovaikutusta
Kujanpää huomauttaa, että yhteyttä toisiin voi kuitenkin syntyä monella tavalla. Kukaan ei voi lopullisesti sanoa, mikä on oikeanlaista vuorovaikutusta.
Jotkut ovat pystyneet luomaan esimerkiksi pelimaailman kautta upeita suhteita ympäri maailman.
– Sieltä voit löytää ihmisiä, joilla on sinun kanssasi valmiiksi yhteinen kiinnostuksen aihe. Pidämme samasta pelistä.
Tervettä järkeä kannattaa tässäkin käyttää. On hyvä miettiä, kuinka paljon pelimaailmassa ylipäätään on hyvä olla.
– Pelaamisella pitää olla sopiva suhde perusasioiden, kuten ruokailun, levon, liikunnan ja koulutöiden kanssa. Mutta heti näiden jälkeen seuraa se sosiaalinen vuorovaikutus.
Sari Kujanpää sanoo, että jokaisen ihmisen kohdalla tulee miettiä se, mistä kenellekin tulee epämukava olo, ja mikä taas koetaan mukavaksi vuorovaikutukseksi.
– Tottakai autismikirjolaisenkin on tärkeää oppia kosketusta, läheisyyttä ja vastaavia asioita. Mutta ymmärrän senkin, että on ehkä turvallisempaa omasta rakkaasta huoneesta käsin ottaa vuorovaikutus jonnekin päin maailmaa tai omaan lemmikkieläimeen.
Lähteitä:
Andersson, B. (2006) Sosiaaliset tarinat. Sarjakuvitettu keskustelu.
Attwood, T. KAH. Kognitiivis-affektiiviset harjoitukset.
Goldstein, A.P.(2008) ART, Aggression Replacement Training.
Heikura-Pulkkinen, U. & Kujanpää, S. (2006) Sosiaaliset kuvatarinat.
Keltinkangas-Järvinen, L. (2010) Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot.
Kerola, K., Kujanpää, S. & Kallio, A. (2007) Tunteesta tunteeseen.
Kerola, K., Kujanpää, S. & Kallio, A. (2013) Ihmiseltä ihmiselle.
Kokkonen, M. (2010) Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet.
Kujanpää, S. (2009) Tukikeskustelun käsikirja.
Lappalainen, R. & Lehtonen, T. 2004 Sosiaaliset taidot työkirja.
Reichow, B., Steiner, A. & Volkmar, F. (2012) Social skills groups for people aged 6 to 21 with autism spectrum disorders (ASD)
SPR- kaveritaito-ohjelma https://sproppimateriaalit.fi/web/site-186223/state-jurdcmzrgercytzr/front-page
Jännä juttu – omahoito-ohjelma https://headsted.fi/jannitys/
Teksti Vesa Keinonen
Kuvat Niilo Peltonen ja Unsplash
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 4/2021.