Numero 1/2023 Tuki ja kuntoutus

Työ ja läheishoiva on tasapainottelua voimavarojen ja huolten kanssa

Suuri osa työssä käyvistä huolehtii ansiotyönsä ohella tukea tarvitsevasta läheisestään. Läheisen asioiden hoitaminen kesken työpäivän, tasapainottelu odotusten ja velvollisuuksien kanssa sekä haasteet jaksamisessa näkyvät kuormitustekijöinä arjessa sekä työelämässä. Tämän tietää myös lapsensa omaishoitajana toimiva Marianna Pere.

Arviolta noin joka kolmas työssäkäyvä yhdistää työelämän ja hoivan. Hoivan kohteena voi olla oma alaikäinen tai aikuinen lapsi, omat tai puolison iäkkäät vanhemmat, kumppani, sukulainen tai ystävä. Läheishoivan muotoja ovat niin kauppa-asioinnit, etäyhteyksin hoidetut palvelut kuin intensiivinen hoiva ja apu päivittäisissä toimissakin.

Virallisia omaishoitajia Suomessa on hieman reilu 50 000. Heistä yksi on 37-vuotias neljän lapsen äiti Marianna Pere, joka toimii osa-aikaisena yrittäjänä ja omaishoitajana 13-vuotiaalle tyttärelleen. Tyttärellä on diagnosoitu Asperger ja ADD. Omaishoitajuus alkoi vuoden 2022 kesäkuussa.

– Omaishoitajuus myönnettiin vasta toisella hakukerralla, vaikka onhan lapseni ollut samanlainen koko pienen ikänsä, Pere toteaa.

Työn ja omaishoitajuuden tasapainottelua

– Työn ja läheisestä huolehtimisen yhteensovittamisen haasteita ja ristipainetta useimmiten synnyttää ajan riittämättömyys, erilaisten odotusten ja vaatimusten täyttäminen sekä mahdollisesti omien tarpeiden sivuuttaminen, kertoo hanketyöntekijä Anna-Maria Kuri. Hän työskentelee Maria Akatemian ja Miina Sillanpään Säätiön Läheisenä työelämässä -kehittämishankkeessa, joka tarjoaa maksutonta tukea työssäkäyville läheishoivaajille.

Läheis- ja omaishoidon sitovuus heijastuu hoitajan omaan ajankäyttöön, työssäkäyntiin ja hyvinvointiin.  Marianna Perellä on tästä omakohtaista kokemusta.

– Joustavasta työstä huolimatta olen sairastanut useamman työuupumuksen, jota työn ja omaishoidon yhdistäminen on itselleni aiheuttanut, Pere toteaa.

Pere kokee työn tuovan myös paljon hyvää arkeen, mikä osaltaan tukee omaishoitajuutta. 

– En usko, että jaksaisin toimia omaishoitajana, jos minulla ei olisi työtä. Yrittäjyys on ikkuna ahtaista kodin ympyröistä ulkomaailmaan ja minulle on ollut tärkeää, että saan olla muutakin kuin äiti ja omaishoitaja, Pere pohtii.

Työ tuo kaivattua vaihtelua arkeen ja toimii monelle hengähdyspaikkana hoiva-arjesta. Tämän tunnistaa myös Anna-Maria Kuri.

– Kohtaamamme asiakkaat ovat hyvin motivoituneita työntekoon ja pyrkivät aktiivisesti löytämään ratkaisuja työn ja läheisestä huolehtimisen yhteensovittamiseksi.

Työelämän joustot ja käytänteet avuksi ristipaineeseen

Työelämän joustot lisäävät hyvinvointia, työntekijän työssäjaksamista sekä helpottavat työn ja muun elämän yhteensovittamista. Työn joustojen avulla voidaan ennaltaehkäistä työntekijän uupumista ja sairauspoissaoloja sekä vähentää riskiä ennenaikaiselle työelämästä poissiirtymiselle.

Olemassaolevia ratkaisuja työelämän joustoihin ovat esimerkiksi liukuva työaika, ylityövapaa, etätyön tekeminen, lyhennetty työaika sekä erilaiset lomajärjestelyt.

– Työn joustoja miettiessä on hyvä tarkastella myös itse työtä ja sen tekemistä: onko työn määrä suhteessa annettuun työaikaan oikein mitoitettua tai miten työstä saisi häiriötekijöitä poistamalla sujuvampaa, Kuri painottaa.

Työn ja hoivan ristipaineessa elämiseen voi pohtia itselleen sopivia ratkaisuja, joita voivat olla muun muassa läheiselle tarkoitettujen palveluiden hyödyntäminen, työelämän joustot sekä omista voimavaroista huolehtiminen.

Marianna Peren ratkaisuja työn ja arjen sujuvoittamiseksi on ollut osa-aikainen yrittäjyys, joustavat työajat ja etätyö.

– En usko, että voisin olla mukana työelämässä ellen olisi yrittäjä. Tyttäremme tarvitsee aamuisin apua kouluun lähtemisessä ja iltapäivisin koulun jälkeen. Työn joustoja tarvitaan myös arkisin toteutuvien kuntoutuksien ja erilaisten palavereiden takia. Etätyö tuo joustoa työhön, kun ei tarvitse poistua kotoa töitä tehdäkseen, Pere toteaa. Myös puolison tuki ja työpanos ovat olleet merkittävässä roolissa niin työssäkäynnin kuin omaishoitajuuden mahdollistamisessa.

Erilaiset elämäntilanteet voimavaraksi

Läheisenä työelämässä -hankkeen tavoitteena on läheishoivaajien työssäjaksamisen tukemisen lisäksi tuoda läheishoivaa ilmiönä ja erityispiirteenä esille.

– Väestön ikääntyessä läheisestä huolehtimisen ja työn yhdistäminen tulee aina vain ajankohtaisemmaksi kysymykseksi. Työnantajan tulisi ottaa erilaiset elämäntilanteet kokonaisvaltaisesti huomioon ja miettiä näihin aktiivisesti ratkaisuja, Kuri painottaa.

– On myös yhteiskunnallinen etu tukea ja ennaltaehkäistä työelämästä ennenaikaisesti poisjäämistä, jota hoivaan annettu aika työuran aikana voi aiheuttaa, Kuri jatkaa.

Marianna Perellä onkin tärkeä viesti pohdittavaksi.

– Työstäni voin jäädä sairaslomalle, mutta omaishoitajuudesta ei sairaslomalle voi jäädä. Omaishoitajan työ kodin ulkopuolella tulisi nähdä omaishoitajan jaksamista tukevana ja tavoiteltavana asiana.

Teksti Siru Jokimies
Kuva Pixabay

Kirjoittaja Siru Jokimies toimii hankepäällikkönä Läheisenä työelämässä -hankkeessa.

Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 1/2023.