Siirry sisältöön
Haku Lahjoita
Numero 2/2025 Tutkimus

Valikoiva puhumattomuus eli tilannekohtainen puhumisen vaikeus

Lastenpsykiatri ja kuvataidepsykoterapeutti Mia Sarvanne kertoo perustietoja valikoivasta puhumattomuudesta ja mitä siitä tiedetään autismikirjoon liittyen. Sarvanne toimii osastonlääkärinä HUS lastenpsykiatrialla ja on perehtynyt erityisesti valikoivan puhumattomuuden hoitoon.

Valikoiva puhumattomuus ja autismikirjo

Mia Sarvanne
Mia Sarvanne on lastenpsykiatri ja kuvataidepsykoterapeutti, joka toimii osastonlääkärinä HUS lastenpsykiatrialla. Sarvanne on perehtynyt erityisesti valikoivan puhumattomuuden hoitoon.

Mia Sarvanne, miksi autismikirjon ihminen ei voi saada selektiivisen mutismin diagnoosia?

Suomessa nyt käytössä oleva diagnoosijärjestelmä on ICD-10. Siinä valikoivan puhumattomuuden diagnostiset kriteerit poissulkevat autismikirjon häiriön. Tulossa olevassa ICD-11-tautiluokituksessa määritelmä on samanlainen.

Kansainvälisesti kuitenkin asiantuntijoiden käsitys on, että lapsella, nuorella tai aikuisella voi olla yhtä aikaa sekä valikoivaa puhumattomuutta että autismikirjon häiriö. Nykyään näitä diagnooseja saatetaan käyttää yhtä aikaa, vaikka diagnostiset kriteerit eivät sitä sallisi. 

Onko virallisen määritelmän mukaisella selektiivisellä mutismilla joku ero verrattuna autismikirjoon liittyvään puhumattomuuteen?

Tästä ei ole varmaa tietoa, koska puhumattomuusoireen syntymekanismeja ei tarkkaan tunneta. Eroja voi kuitenkin olla. Monilla lapsilla ja nuorilla puhumattomuusoire helpottaa iän myötä ja monet aikuisetkin ovat selättäneet puhumisen vaikeuden aikuisiällä. Autismikirjoon liittyy ylikuormittumisherkkyyttä, joka vaikuttaa laaja-alaisesti keskushermoston toimintaan ja todennäköisesti vaikeuttaa myös puhumista. 

Mitä muuta tiedetään tilannekohtaisesta puhumisen vaikeudesta autismikirjon ihmisillä?

Autismikirjon lasten puhumattomuusoire alkaa usein myöhemmin kuin lapsilla, jotka eivät ole autismikirjolla. Puhumattomuusoire jatkuu useammin nuoruus- ja aikuisikään saakka, ja nuoren tai nuoren aikuisen oireilu voi vaikeutua, kun sosiaalisten tilanteiden vaativuus kasvaa. Valikoivaan puhumattomuuteen suunnattu hoito etenee hitaasti, työskentelylle tulee herkästi esteitä, eikä eteneminen ole tasaista, vaan aaltoilevaa. 

Faktaa valikoivasta puhumattomuudesta

  • Valikoiva puhumattomuus eli selektiivinen mutismi tarkoittaa vaikeutta tai kykenemättömyyttä puhua tietyissä sosiaalisissa tilanteissa, vaikka osaa puhua. 
  • Valikoivaan puhumattomuuteen ei ole yhtä syytä. Geneettiset tekijät ja temperamenttipiirteet, kehitykselliset tekijät sekä ympäristön kuormitustekijät yhdessä voivat altistaa valikoivalle puhumattomuudelle. Valikoivan puhumattomuuden voi laukaista tilanne, jossa lapsi ylikuormittuu ja hänen odotetaan puhuvan. 
  • Valikoiva puhumattomuus ilmenee usein siten, että lapsi tai nuori ei pysty puhumaan päiväkodissa tai koulussa, tai puhuu vain joillekin ihmisille. Puhuminen voi olla vaikeaa myös sukulaisille, perhetutuille ja/tai harrastuksissa. Lapsen tai nuoren voi olla vaikea ilmaista itseään myöskään elein ja hän voi vaikuttaa ilmeettömältä ja jähmeältä. 
  • Valikoivaa mutismia esiintyy tavallisimmin päiväkoti-iässä ja pienillä koululaisilla. Se alkaa usein ikävaiheessa, jossa puhumista vieraampien ihmisten kanssa vasta harjoitellaan. Keskustelun taidot eivät ole vielä vakiintuneet, ja ylikuormittuminen puhumistilanteessa tapahtuu herkemmin kuin vanhemmalla iällä.  
  • Valikoiva puhumattomuus aikuisiällä on harvinaista, mutta mahdollista. 
  • Selektiivisen mutismin hoidossa moni hyötyy asteittaisesta altistamisesta puhumistilanteille samaan tapaan kuin lento- tai hyönteispelosta kärsivät hyötyvät altistushoidosta. Myös muut mahdolliset pelko- ja ahdistusoireet, kielelliset tai kehitykselliset vaikeudet on tärkeä huomioida hoidon suunnittelussa. 
  • Puhumattomuusoire kestää keskimäärin 8 vuotta, joskin vaihtelu on suurta. Useimmilla on myös sosiaalista ahdistuneisuutta, joka usein jatkuu, vaikka puhuminen helpottuu. 

Lue lisää:

Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 2/2022.

Aiheeseen liittyvää

Saana rapsuttelee neitokakadua. Lintu on painanut päänsä hänen kasvojaan vasten. Kun mieli katkaisee puheen
Piirroksessa henkilö pitää toista kättä korvallaan ja toista rinnallaan. Selektiivinen mutismini on stressireaktio