Varhaiskasvatuksen nepsy-ohjaus luo perheille uskoa paremmasta huomisesta
Kajaanissa on keväällä 2023 alkanut vakituisesti nepsy-ohjaus varhaiskasvatuksessa oleville lapsille. Ohjaus on suunnattu lapsille, joilla on neuropsykiatrisia piirteitä. Ohjauksen ajatuksena on se, että lasta voidaan auttaa heti tuen tarpeen ilmaannuttua. Työskentelyllä tuetaan myös perheitä ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä.
Nepsy-ohjauksessa työparina työskentelee neuropsykiatrinen valmentaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja Sari von Zansen yhdessä nepsy-ohjaaja ja lastenhoitaja Kati Jäärnin kanssa.
Tuen tarpeet
Lapsen tuen tarpeet voivat varhaisvuosina näyttäytyä moninaisesti. Lapsella voi olla valikoivaa puhumista, juuttumista, haastavaa käyttäytymistä arjen eri tilanteissa kotona ja varhaiskasvatuksessa. Nopeat ja voimakkaat tunnereaktiot ovat tavallisia ja lapsi voi joutua helposti ristiriitatilanteisiin. Lapsella voi olla vaikeaa ymmärtää toisen ihmisen tunteita tai ilmaista omia tunteitaan. Oman vuoron odottaminen leikeissä, peleissä tai keskusteluissa voi olla hankalaa. Usein muutokset arjessa aiheuttavat haasteita. Myös aistiherkkyydet ovat tavallisia.
Lapsen vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet ovat pohjana työskentelyn aloittamiselle. Jokainen lapsi on yksilö. Hänellä voi olla mielenkiinnon kohteena mitä vaan kalastuksesta avaruuteen. Mietimme tehtäviä, pelejä ja leikkejä, jotka motivoivat lasta oppimaan uutta. Yksilöllisiä mielenkiinnon kohteita on helppo hyödyntää myös kaveritaitoja harjoitellessa.
Varhaiskasvatuksen luoma struktuuri hyödyttää ennakoitavuuden kautta ja vähentää lapsen kokemaa stressiä arjessa.
Tärkeimpänä on kiinnittää huomio ympäristön muokkaukseen. Pohditaan yhdessä mahdollisia arkea kuormittavia tekijöitä, ja ratkaisuja siihen, ettei esimerkiksi aistikokemukset tule liian kuormittaviksi lapselle. Varhaiskasvatuksen luoma struktuuri hyödyttää ennakoitavuuden kautta ja vähentää lapsen kokemaa stressiä arjessa.
Ammattilaisten ohjaus ymmärtämään lapsen kokemusta arjessa on myös osa tehtäväämme. Toimimme joskus lapsen puolestapuhujina ja pyrimme kuvaamaan lapsen kokemusta ja reagointia eri asioihin.
Kuinka lapset ja perheet pääsevät mukaan yksilölliseen ohjaukseen?
Nepsy-ohjaus on ennaltaehkäisevä palvelu, johon ei tarvitse lähetettä eikä lapsi tarvitse diagnoosia. Lapset ja perheet ohjautuvat työskentelymme piiriin varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja vanhempien yhteisen keskustelun pohjalta. Työskentely tapahtuu varhaiskasvatuksessa ja vanhempien niin toivoessa myös kotikäynnein.
Perheiden tuen tarve on ollut moninaista. Tapauksina on ollut jo diagnoosin saaneita lapsia ja sellaisia, joiden tuen polku on vasta aluillaan. Työskentely mahdollistaa tiiviimmän ja yksilöllisemmän yhteistyön huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukemiseksi.
Minkälaista työskentely on?
Käymme havainnoimassa jokaista lasta ennen työskentelyn aloitusta. Omien, perheen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön havaintojen pohjalta teemme suunnitelman, miten aloitamme työskentelyn. Työskentely tapahtuu lapsen luonnollisessa ympäristössä lapsen, perheen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa.
Kotikäynneillä etsimme yhdessä perheen kanssa ratkaisuja arjen haasteisiin, pohdimme yhdessä asioita huomioiden perheen vahvuudet ja tarpeet. Etsimme ja tarjoamme tukimateriaalia perheelle ja vahvistamme vanhempien voimavaroja kasvatustyössä.
Tärkeää kotikäynneillä on keskustelu ja erityisesti aktiivinen kuuntelu. Näin saamme luotua kuvaa perheen avun tarpeesta. Perheellä on tärkeä rooli toimia lapsensa äänitorvena tuoden esiin lapsen vahvuuksia ja tuen tarpeita.
Varhaiskasvatuksessa työskentely voi sisältää yksilö- ja pienryhmätyöskentelyä, havainnointien tekoa, konsultointia, toiminnan mallittamista sekä kouluttamista. Lisäksi osallistumme varhaiskasvatussuunnitelma- ja opetussuunnitelmapalavereihin tai muihin monialaisiin yhteistyöpalavereihin.
Ohjauksessa koemme erittäin merkitykselliseksi lapsen leikin tukemisen. Leikissä voidaan harjoitella useita tärkeitä taitoja kuten vuorovaikutusta, kommunikaatio- ja omatoimisuustaitoja. Lisäksi meillä on mahdollisuus tehdä yksilöllisiä aistimateriaaleja lapsen ja ryhmän käyttöön. Autamme myös strukturoimaan lapsen arkea sekä kotona että varhaiskasvatuksessa.
Vanhempien kokemuksia
Vanhemmat ovat kuvanneet, kuinka lapsi on saanut nepsy-ohjauksesta tukea tunne- ja kaveritaitojen käsittelyyn ja pettymysten sietokyky on kehittynyt. Vanhemmat ovat myös kertoneet, että se heijastuu kotiin, kun lapsi saa apua ja jaksaa paremmin päiväkodissa.
Tuki on koettu tärkeäksi ja perheet ovat kokeneet saavansa vaikuttavinta tukea tähän mennessä. Ohjaajat ovat tuoneet ratkaisukeskeisesti erilaisia työkaluja perheiden käyttöön.
Ohjaus on auttanut myös ymmärtämään lapsen käytöstä ja sen syitä. Vanhempi ei itse enää syyllisty niin paljon lapsen ei-toivotusta käyttäytymisestä tai syyllistä lasta, vaan pyrkii löytämään ratkaisuja.
Ajatuksiamme nepsy-ohjauksesta
Keskeisintä ohjauksessa on huomioida lapset ja perheet. Jokainen lapsi ja perhe on ollut arvokas juuri sellaisenaan. Ei ole ollut yhtä yksittäistä tapaa toimia, vaan tuki on räätälöity vastaamaan kulloisenkin perheen tarpeita. Olemme saaneet yhdessä ihmetellä asioita ja etsiä ratkaisuja, joihin perhe on omien voimavarojensa mukaan voinut sitoutua.
Riittävä resursointi lapsen ja perheen tukemiseksi on välttämätöntä. Toiminnan todellista rahallista arvoa on usein haastavaa näyttää toteen, kun lapsen varhaisen vaiheen tuen tulokset näkyvät vasta vuosien päästä. Voikin sanoa, että tarpeen mukainen, oikea-aikainen tuki lapselle ja perheelle kantaa koko perhettä ja lähipiiriä. Yksi ohjauksen tehtävä on luoda uskoa perheelle paremmasta huomisesta.
Näillä keinoilla alkuun lapsen tukemisessa varhaiskasvatuksessa
- Selvitä lapsen yksilölliset mielenkiinnon kohteet ja harjoittele niiden avulla leikkiä ja kaveritaitoja.
- Strukturoi arjessa lasten ja aikuisten toimintaa, kuvin tai muilla keinoin.
- Merkitse lapselle oma paikka ruokailuun ja muuhun toimintaan. Muokkaa toimintaympäristöä ja rajaa tiloja eri toimintoihin.
- Pienryhmätoiminta käyttöön.
- Kiinnitä huomio siirtymätilanteisiin, merkitse lapselle oma paikka esimerkiksi pukemiseen.
- Arjen apuvälineet kaikkien lasten saataville ja opastusta niiden käyttöön.
- Keskustelkaa aistikokemuksista, hyödynnä lapselle mieluisia aistimuskokemuksia ja pyri vähentämään aistikuormaa.
- Kuuntele, havainnoi, keskustele ja kokeile rohkeasti erilaisia asioita. Älä pelkää epäonnistumisia ja iloitse yhdessä onnistumisista.
Teksti ja kuvat Sari von Zansen, Kati Jäärni
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 3/2023