Ympäristö voi olla heikkous tai voimavara
Pidät kädessäsi vuoden viimeistä Autismi-lehteä, jossa käsitellään monista eri näkökulmista ympäristön merkitystä autismikirjon ihmisen arkeen ja sen sujumiseen. Ympäristö on sanana monimerkityksinen. Wikipedian mukaan ympäristöllä tarkoitetaan luonnonympäristön, rakennetun ympäristön ja sosiaalisen ympäristön muodostamaa kokonaisuutta.
Rakennettu ympäristö vaikuttaa paikasta toiseen löytämiseen, tilojen hahmottamiseen sekä niiden käytettävyyteen. Autismikirjon ihmisillä voi olla vaikeuksia liikkua ja löytää perille ympäristöissä, joissa ei ole riittäviä tai selkeitä opasteita. Autismikirjon ihminen tarvitsee usein ennakkotietoa paikasta mihin on menossa, aikaa reittien suunnitteluun ja osa myös avustajaa mahdollistamaan liikkumista kodin ulkopuolella. Niilo Mäki -instituutin Hahku-hankkeessa etsitään keinoja hahmottamisen vaikeuksien
haltuun saamiseen.
Tutkimusten mukaan enemmistöllä autismikirjon ihmisistä on erilaisia aistiherkkyyksiä ja -poikkeavuuksia. Aisteilla on suuri merkitys sille, miten me koemme rakennetun ympäristön ja tilat, joissa päivittäin oleskelemme. Saamme paljon palautetta siitä, että esimerkiksi peruskouluissa ei osata riittävästi kiinnittää huomiota tekijöihin, jotka lisäävät autismikirjon lasten aistikuormitusta kouluympäristössä.
Aistien kuormitus lisää stressiä, mikä vaikeuttaa keskittymistä, heikentää kognitiivisia taitoja tai voi jopa johtaa ei-toivottuun käyttäytymiseen. Aistikuormitusta vähentävät tekijät liittyvät tilojen selkeyteen, valaistukseen, akustiikkaan, värimaailmaan. Keinoja aistit huomioon ottavien tilojen suunnitteluun tarjoaa esimerkiksi Stress free area -konsepti.
Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation pulmat kuuluvat autismikirjon ydinoireisiin. Siksi sosiaalisen ympäristön merkitys autismikirjon ihmisen arjen sujumiselle on erittäin keskeinen. Sosiaalinen ympäristö, esimerkiksi koulussa muut oppilaat tai työpaikalla työyhteisö, voi joko edistää tai estää autismikirjon ihmisen suoriutumista. Muun yhteisön olisi opittava tuntemaan miten autismikirjon ihminen on ja haluaa olla vuorovaikutuksessa muun yhteisön kanssa. Kohtuullista mukautusta työyhteisössä voi olla esimerkiksi se, että työpaikan kahvitauoista tai muusta yhdessä tekemisestä ei tehdä autismikirjon työtoverille pakollista.
*****
Taas on se aika vuodesta, jolloin on katsottava sekä menneeseen vuoteen että valmistauduttava tulevaan. Kuluva vuosi oli vaalivuosi, jonka takia menneeseen vuoteen mahtui paljon vaikuttamistyötä, jota tehtiin ennen vaaleja ja niiden jälkeen. Työ jatkuu edelleen. Maamme hallitus jatkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteiden uudistamista ja ministeri Krista Kiuru on haastanut vammaisjärjestöt antamaan omat näkemyksensä tähän valmisteluun. Tulossa olevat muutokset vaikuttavat merkittävällä tavalla siihen, miten valmistaudumme tulevaisuuteen: sote-uudistus vaikuttaa Autismiliiton ja sen jäsenyhdistysten tulevaan toimintaympäristöön ja autismikirjon ihmisten ja heidän läheistensä oikeuksien edunvalvontaan.
Kuluneesta vuodesta kiittäen ja rauhallista joulun odotusta toivottaen,
Tarja Parviainen, toiminnanjohtaja
Autismiliitto ry
Pääkirjoitus on julkaistu Autismi-lehdessä 4/2019.
Ledare: Miljön kan vara ett hinder eller en resurs
Du läser nu årets sista Autismi-tidskrift. I det här numret behandlas miljöns betydelse för personer med autismspektrumtillstånd, för deras vardag och hur den löper. Ordet miljö har flera betydelser. Enligt Wikipedia betyder miljö ”samlingen av alla levande och icke-levande föremål på jorden”.
Den byggda miljön påverkar hur vi hittar från ett ställe till ett annat, hur vi gestaltar rummen och hur funktionella dessa är. Personer med autismspektrumtillstånd kan ha svårt att röra sig och hitta i miljöer som inte har tillräckliga eller tydliga skyltar. Människor med autismspektrumstillstånd behöver ofta förhandsinformation om ställen de är på väg till och tid att planera rutterna. En del behöver också en assistent för att kunna röra sig utanför hemmet. I Niilo Mäki-institutets Hahku-projekt söker man efter metoder att minska gestaltningssvårigheter.
Enligt undersökningar har flertalet personer med autismspektrumtillstånd någon form av särdrag i regleringen av sinnena. Sinnena har stor betydelse för hur en människa upplever den byggda miljön och rummen där hon vistas dagligen. Vi får mycket respons om att man till exempel i grundskolor inte alltid vet hur man ska beakta faktorer i skolmiljön som ökar sinnesbelastningen hos barn med autismspektrumtillstånd. Överbelastning av sinnena ökar stressen, vilket försvårar koncentrationen, försämrar den kognitiva förmågan och ibland leder till oönskat beteende. Belastningen på sinnena kan minskas med sådant som rummens tydlighet, belysning, akustik och färger. Bland annat Stress free area-konceptet ger idéer för planering av rum som beaktar sinnena.
Problem med social interaktion och kommunikation är centrala symtom vid autismspektrumtillstånd. Därför har den sociala miljön väldigt stor betydelse för hur bra vardagen löper för personer med autismspektrumtillstånd. Den sociala miljön, till exempel skol- och arbetskamrater, kan antingen höja eller sänka prestandan för personer med autismspektrumtillstånd. Människorna omkring behöver lära sig hur den som har autismspektrumtillstånd kan och vill interagera med andra. Ett sätt att beakta dem som har autismspektrumtillstånd på arbetsplatsen är att kaffepauser eller andra gemensamma aktiviteter inte betraktas som obligatoriska.
*****
Den här tiden på året ser vi tillbaka på det år som gått och förbereder oss för det kommande. Det gångna året var ett valår och innehöll därför mycket påverkansarbete, både före och efter valet. Och arbetet fortsätter. Regeringen fortsätter med förnyandet av social- och hälsovårdstjänsterna och minister Krista Kiuru har bett funktionshindersorganisationerna att ge sina synpunkter på dem. De kommande förändringarna påverkar märkbart hur vi förbereder oss för framtiden: social- och hälsovårdsreformen påverkar Autismförbundet och dess medlemsföreningars verksamhetsmiljö samt intressebevakningen för personer med autismspektrumtillstånd och deras närmaste.
Tack för det gångna året och jag önskar er en fridfull väntan på julen,
Tarja Parviainen, verksamhetsledare
Autism Finland rf