Mielipide: Autismikirjon lasten tarpeet tulee vihdoin huomioida koulussa
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt oppimisen ja koulunkäynnin tuen lainsäädännön uudistamisen esi- ja perusopetuksen osalta.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja yksilöllisten opetusjärjestelyjen toteutus vaihtelee paljon eri kunnissa ja kouluissa, ja toteutuu monin paikoin puutteellisesti autismikirjon oppilailla.
Erityisluokkia ja -kouluja on monissa kunnissa lopetettu, mutta niissä aiemmin annettu vahva tuki ei ole siirtynyt oppilaiden mukana lähikouluun. Tukitoimien puute ja esteelliset oppimisympäristöt koulussa heikentävät autismikirjon lapsen oppimista ja hyvinvointia, ja pahimmillaan seurauksena voi olla kouluakäymättömyyttä. Vammaisfoorumin kyselyn tulosten mukaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki toteutui kaikkein heikoimmin neurokirjon lapsilla (mm. ADHD, autismikirjo, Tourette ja kehityksellinen kielihäiriö).
Lainsäädännössä tulee täsmentää sekä oppimisen että koulunkäynnin tuen sisältöjä. Koulunkäynnin tuen tulisi sisältää myös oppituntien ulkopuolisissa tilanteissa tarvittavat tukitoimet. Nykytilanteessa tukea on vaikea saada esimerkiksi ruokailuihin tai välitunneille kaverisuhteisiin. Myöskään yhdenvertaisuuslain mukaisia kohtuullisia mukautuksia ei tehdä riittävästi. Sellaisia voivat olla esimerkiksi aistiherkälle lapselle mahdollisuus ruokailla rauhallisessa tilassa tai lyhennetty koulupäivä vaihtoehtoisine suoritustapoineen. Mukautukset eivät saisi vaikuttaa arvosanoihin, kuten nyt usein kuulee käyneen.
Kouluympäristöissä ei vieläkään huomioida aistiesteettömyyttä eikä neuroesteettömyyttä siitä huolimatta, että sellainen ympäristö olisi hyvä kaikille. Etenkin viime vuosina yleistyneissä avoimissa oppimisympäristöissä melu, runsaat näköärsykkeet, struktuurin puute, vaihtuvat ja suuret opetusryhmät sekä ennakoimattomat siirtymät kuormittavat autismikirjon oppilaita kohtuuttomasti. Oppimisympäristöjen esteettömyydestä ja saavutettavuudesta tulisikin säätää lailla.
Ryhmäkoot ja henkilöstön määrä tulisi mitoittaa suhteessa tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden määrään myös yleisopetuksen ryhmissä. Nyt koulunkäynninohjaajia on monin paikoin liian vähän ja vaihtuvuus on haaste. Opettajilta ja koulunkäynninohjaajilta puuttuu myös autismikirjon osaamista, jota tulisi vahvistaa niin tutkinto-opinnoissa kuin täydennyskoulutuksella. Oppilaiden oikeusturvaa tulisi parantaa. Tehostetusta tuesta tulisi antaa hallintopäätös sekä vahvistaa AVI:en oikeutta valvontaan ja tarkastuksiin.
Monialainen yhteistyö tulee lisätä perusopetuslakiin, jotta autismikirjon lasten tuen tarpeet tunnistettaisiin nykyistä paremmin ja lapsen sekä perheen tilanteeseen saataisiin kokonaisvaltaisempaa tukea oikea-aikaisesti. Edelleen liian usein saatetaan nähdä vain lapsen häiriökäyttäytyminen eikä lasta ja hänen tuen tarvettaan sen takana. Koulun henkilöstön tehtävä on huolehtia, että jokaisen lapsen on hyvä olla koulussa ja kaikkien lasten oikeus oppimiseen ja koulunkäyntiin toteutuu.
Satu Taiveaho, toiminnanjohtaja, Autismiliitto
Sari Valjakka, vaikuttamistoiminnan asiantuntija, Autismiliitto
Mielipidekirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomissa ja Lapin Kansassa.