Mielipide: Kelan lisärahoitus neurokirjon lasten ja nuorten kuntoutukseen ei korvaa vammaispalvelulain lykkäämistä
Kelan lisärahoitus neurokirjon lasten ja nuorten kuntoutukseen ei korvaa vammaispalvelulain lykkäämistä, kirjoittaa Autismiliiton toiminnanjohtaja Satu Taiveaho Aamulehdessä vastauksena aluevaltuutetulle.
Aluevaltuutettu Riitta Kuismanen kirjoitti Aamulehden mielipidekirjoituksessaan (11.10.2023) vammaispalvelulain siirtoa puoltavasti sekä totesi asiassa olevan virheellisiä käsityksiä. Kirjoituksessa sivuttiin myös neurokirjon lasten tilannetta. Valitettavasti Kuismasen teksti antaa tilanteesta hyvin yksipuolisen kuvan.
Vammaispalvelulain voimaantulon siirtyessä monen autismi- ja neurokirjon lapsen ja perheen palvelutarve ehtii kasvaa huomattavasti sekä tilanteet kärjistyä. Vanhempien työssäkäynti voi jopa estyä oikea-aikaisten palvelujen puuttuessa. Koska asiakkaat tarvitsevat palvelunsa joka tapauksessa, korkeiden kustannusten kertyminen esimerkiksi lastensuojelun sijoituksista sekä muista raskaista ja kalliista palveluista jatkuu edelleen, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Väliinputoamistilanteet jatkuvat.
Autismiliitto pitää hyvänä sitä, että lasten ja nuorten Kelan neuropsykiatriseen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen lisätään tilapäisesti määrärahoja. Olemme aktiivisesti olleet vaikuttamassa asiaan. Toimenpide ei kuitenkaan kompensoi uuden lain siirtämisestä aiheutuvia haittoja.
Kelan harkinnanvaraisen neuropsykiatrisen kuntoutuksen asiakasmäärät ovat olleet merkittävässä kasvussa, ja läheskään kaikki näitä kuntoutuksia tarvitsevat eivät ole niihin päässeet. Kelan kuntoutuksille tuleekin varmistaa pysyvä ja riittävä rahoitus. Nykyinen määräaikainen korotus ei tätä asiaa ratkaise.
Vaikka näin virheellisesti on väitetty, Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen lisärahoitus ei mitenkään korvaa vammaispalvelulain lykkäämistä, koska vammaispalvelulaki pitää sisällään paljon muita arkea tukevia palveluja kuin kuntoutuksen.
Sosiaalinen toimintakyky säilytettävä laissa
Kaikkien tavoite on pitää vammaispalvelulaki vammaisten omana lakina. Lain vaan tulisi jatkossa kohdella kaikkia vammaisryhmiä yhdenvertaisesti ja huomioida laajasti vammaisuutta aiheuttavat toimintarajoitteet. Nykytilanteessa ei näin ole. Esimerkiksi sosiaalinen toimintarajoite on välttämätöntä säilyttää lain soveltamisalassa, jotta myös autismi- ja neurokirjon ihmiset, joilla ei ole kehitysvammaa samoin kuin lievästi kehitysvammaiset henkilöt, pääsevät vammaispalvelujen piiriin, silloin kun he vammaispalvelulain mukaisia palveluja tarvitsevat.
Sosiaaliset toimintarajoitteet huomioidaan WHO:n hyväksymässä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisessä ICF-luokituksessa sekä uuden lain perustana olevissa YK:n vammaissopimusta koskevissa yleiskommenteissa. Huoli on, että tähän ollaan nyt kajoamassa. On ikävää, jos sosiaalisista toimintarajoitteista johtuvaa avuntarvetta ei nähdä tai sitä vähätellään.
Autismi- ja neurokirjon ihmisistä ja heidän läheisistään monet ovat odottaneet lain voimaantuloa ja iloitsivat sen hyväksymisestä viime kaudella. Nyt moni heistä on ihmeissään ja luottamus yhteiskuntaan voi rapautua, kun yhdessä päätetystä ei pidetä kiinni.
Satu Taiveaho,
toiminnanjohtaja, Autismiliitto ry
