Minun tapani oppia

Aida A. 10 v, autisti

Jotta minä pystyn oppimaan, tulisi luokassa olla enintään viisi rauhallista oppilasta. Suurin osa meistä autisteista haluaisi olla alle kymmenen ihmisen luokassa. Myös rauhallinen aistiympäristö on tarpeen. Jokainen siirtymä kuormittaa, kun esimerkiksi mennään välitunnille, toiseen luokkahuoneeseen tai ruokalaan. Itselleni yli kaksi siirtymää on jo todella paljon. En pysty esimerkiksi olemaan ollenkaan ruokalassa, koska se kuormittaa minua sitten niin paljon, että en enää ruokailun jälkeen pysty oppimaan. Minun on helpompi opiskella nopeaan tahtiin urakalla, yksi aine kerrallaan, jollekin muille se taas on hankalaa. Lyhennetty koulupäivä ilman taukoja ja siirtymiä, voi olla joillekin tarpeen. Jotkut haluavat opiskella nopeammin kuin normaalisti ja toiset taas hitaammin kuin normaalisti. Kaikkein tärkeintä on, että opettajalla on kokemusta ja hyvä koulutus autismista.

Näitä asioita ei kannata tehdä autistisen oppilaan kanssa

• Älkää ikinä käyttäkö fyysistä kiinnipitoa vaan ennakoikaa, jotta emme kuormitu liikaa.
• Älkää jättäkö tukitoimia pois sen takia, että teidän mielestänne autismi ei näy koulussa.
• Älkää salailko meidän autismiamme, on hyvä, että kaikki oppilaat ja opettajat tietävät autismista.

Mitä kannattaa tehdä autistisen oppilaan kanssa

• Älä oleta, että tiedät meistä jotain. Kysy meiltä ja meidän vanhemmiltamme, he tietävät.
• Ole rehellinen ja avoin, selitä asiat hyvin, aivan kuten tekisit aikuisille.
• Muista ennakointi, toistot ja selkeä aikataulu. Ne ovat tärkeitä.
• Huomioi, miltä meistä tuntuu, vaikka emme aina uskalla tai löydä siihen sanoja.
• Anna meille tilaa, omaa aikaa ja rauhaa. Ole ymmärtävä aikuinen, niin jaksamme paremmin.
• Muista, että emme ole epäreiluja tai itsekkäitä. Joskus emme vaan pysty joustamaan ja tarvitsemme aikuisen ymmärrystä.
• Asiat, jotka ovat muille helppoja, voivat olla meille todella vaikeita. Esimerkiksi ryhmäliikunta.
• Pakottaminen ja vähättely saa meidät pelkäämään ja ylikuormittumaan.