Neurokirjon ihmiset tulee ottaa huomioon mielenterveyden edistämisessä
Mielenterveyttä voidaan tukea muuttamalla ympäristöjä, lisäämällä ammattilaisten neurokirjon osaamista sekä kehittämällä palveluja, toteaa Autismiliitto lausunnossaan mielenterveyden edistämisen periaatepäätöksestä.
Autismiliitto korostaa, että mielenterveyden edistämisessä tulee tunnistaa ja ottaa huomioon neurokirjon ihmiset. Neurokirjon henkilöillä on suurentunut riski moniin psyykkisiin ja somaattisiin sairauksiin. Autismikirjon henkilöiden itsemurhariski on selvästi korkeampi kuin muulla väestöllä. Autismikirjon käypä hoito suositus
Neurokirjon osaamista vahvistettava
Neurokirjon ihmisille tulee rakentaa toimivat palvelupolut ja heidät tulee ottaa huomioon myös mielenterveyspalveluja kehitettäessä. Neurokirjon ihmisten palvelut ovat tällä hetkellä hajanaisia ja sattumanvaraisia, ja tukea on usein hyvin vaikea saada.
Diagnosointi saattaa usein viivästyä, varsinkin tytöillä ja naisilla, mikä vaikeuttaa oikea-aikaisen ja sopivan avun ja tuen saamista. Tunnistamattomuus ja palvelujen viivästyminen johtavat usein myöhemmin ilmeneviin mielenterveyden ongelmiin. Erityisesti mielenterveyspalveluissa neurokirjon tunnistaminen on olennaista, sillä mielenterveysongelmat voivat peittää alleen neurokirjosta johtuvat juurisyyt, jotka puolestaan voivat vaikuttaa mielenterveysongelmien hoitoon ja kuntoutukseen. Toisaalta psyykkisten sairauksien tunnistaminen voi olla vaikeaa henkilöllä, jolla on jokin neurokirjon diagnoosi.
Mielenterveystyötä tekevien ammattilaisten osaamista tunnistaa neurokirjon piirteitä ja hoitaa neurokirjon lasten, nuorten ja aikuisten psyykkisiä sairauksia tulee vahvistaa. Myös muiden ammattilaisten osaamisen vahvistaminen on tärkeä, jotta he osaisivat vastata neurokirjon ihmisten palvelujen ja tuen tarpeisiin.
Itsemurhien ehkäisyssä tulee tunnistaa riskiryhmät, kuten autismikirjon ihmiset ja etenkin autismikirjon naiset, joilla on tutkimusten mukaan selvästi muita korkeampi itsemurhariski (Karolinska Institutet 2019).
Toimintaympäristöjen muuttaminen keskeistä
Lasten ja nuorten kasvu-, oppimis- ja toimintaympäristöjen muuttaminen mielenterveyttä tukeviksi on Autismiliiton mielestä erittäin tärkeä toimenpide. Suunnittelutyössä tulee huomioida erilaisten toimintaympäristöjen aistiesteettömyys. Aistiherkkyydet ovat yleisiä autismikirjon ja muilla neurokirjon lapsilla, ja niitä on 8 %:lla kaikista lapsista.
Arkiympäristöt, kuten koulut ja työpaikat, joissa lapset ja aikuiset viettävät monta tuntia päivässä, voivat olla hyvin kuormittavia ja esteellisiä neurokirjon henkilöille mm. melun, tilan ahtauden tai avoimien työskentelytilojen takia. Aistiesteettömyyteen ja tilojen riittävään mitoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota päiväkoteja, kouluja, oppilaitoksia sekä toimistotiloja suunniteltaessa ja rakennettaessa sekä varmistaa rauhalliset ja aistiesteettömät luokka- ja muut työskentelytilat. Autismikirjon lasten ja nuorten mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä oleellista on myös riittävä ja sopiva tuki oppimiseen, koulunkäyntiin ja opiskeluun.
Kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten kaltoinkohtelu on lopetettava
Autismiliitto kiittää toimenpide-ehdotuksesta itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi ja rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämiseksi. Ehdotukseen tulisi kuitenkin lisätä selvityksen käynnistäminen kehitysvammaisten ja autismikirjon ihmisten kaltoinkohtelusta sekä toimenpideohjelman laatiminen tilanteen korjaamiseksi. Julkisuuteen nousee säännöllisesti tapauksia, joissa kehitysvammaisten ja autismikirjon lasten, nuorten ja aikuisten ihmisoikeuksia on loukattu räikeästi ja heihin on kohdistettu laittomia rajoitustoimia. Kaltoinkohtelutapauksiin liittyy ylilääkitsemistä, eristämistä, sitomista, pahoinpitelyä, liikkumisen rajoittamista sekä yhteydenpidon rajoittamista läheisiin. Kaltoinkohtelu on voinut jatkua vuosien ajan ennen paljastumistaan.