Neurokirjoon kuuluvien kuntoutukseen on panostettava hyvinvointialueilla
Autismiliito ja ADHD-liitto toteavat yhteisessä kannanotossaan, että hyvinvointialueiden velvollisuutena on turvata rahoitus kuntoutuksen tarjoamiseen. Kuntoutuspalveluista säästäminen on myös lyhytnäköistä. Ilman ammattitaitoista kuntoutusta lapsi ei välttämättä pääse hyödyntämään toimintakykyään ja täyttä potentiaaliaan.
Lapsilla ja nuorilla, joilla on neurokehityksellisiä oirekuvia (jatkossa neurokirjo), on oikeus tarpeenmukaiseen ja oikea-aikaiseen kuntoutukseen. Tällä hetkellä tämä ei valitettavasti toteudu. Kuntoutukseen käytetty raha näkyy muun muassa vähentyneinä hoidon tai lastensuojelun kuluina sekä yksilön integroitumisena yhteiskuntaan. Kuntoutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vahvan ammattitaidon kautta kertynyttä ymmärrystä neurokehityksellisistä oirekuvista ja niihin liittyvistä ilmiöistä.
Hyvinvointialueiden velvollisuutena on turvata rahoitus, jolla ne voivat toteuttaa lakisääteistä velvoitetta kuntoutuksen tarjoamisesta asukkailleen. Kuntoutuspalveluista säästäminen on lyhytnäköistä, sillä siinä riskeerataan lapsen kasvu täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi hänen toimintakykyään ja potentiaaliaan hyödyntävällä tavalla. Koulujen järjestämät tukitoimet ovat tärkeitä, mutta ne eivät korvaa tarpeenmukaista kuntoutusta. Valtakunnallisten järjestöjen tarjoama neuvonta, materiaalit ja toiminta sekä esimerkiksi jäsenyhdistysten vertaistuki tukevat hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä.
Kuntoutuksen toteuttaminen vaatii ammattitaitoa
ADHD-liitto ja Autismiliito ovat saamansa palautteen perusteella huolissaan siitä, että perustason palveluissa ei aina ole riittävästi osaamista ja mahdollisuuksia moniammatilliseen, koko perheen tarpeet huomioivaan ja dialogissa syntyvään kuntoutuksen suunnitteluun. Vastuu hoidosta ja kuntoutuksesta voi olla esimerkiksi kouluterveydenhuollossa, jonka resurssit ja osaaminen eivät aina ole riittävällä tasolla. Lakisääteiset kuntoutussuunnitelmat puuttuvat monilta neurokirjon henkilöiltä. Hyvinvointialueet eivät myöskään ole vahvistaneet kuntoutukseen käytettäviä panoksia kasvaneiden asiakasmäärien mukaisesti. Nämä aiheuttavat merkittäviä viiveitä oikea-aikaiselle kuntoutukselle esimerkiksi turhien lausuntopyyntöjen ja kuntoutussuunnitelman täydennysten sekä muutoksenhakuprosessien vuoksi.
Asiakkaalle asetettuja tavoitteita voidaan saavuttaa, kun kuntoutustarpeet tunnistetaan varhain ja sitä toteuttavalla ammattilaisella on riittävä ymmärrys neurokirjon vaikutuksista toimintakykyyn. Toimivan ja pitkäaikaisen vuorovaikutussuhteen rakentaminen asiakkaan kanssa on tärkeää. Kuntoutusta toteuttavan henkilön vaihtuminen voi vaikuttaa negatiivisesti kuntoutuksesta saataviin hyötyihin, ja henkilöstön vaihdoksia on syytä välttää kaikin tavoin.
Tutkittu tieto rakentaa perustan kuntoutukselle
ADHD:n ja Autismikirjon Käypä hoito -suositukset antavat vahvan tutkimuspohjaisen perustan kuntoutuspalvelujen kokonaisuuden rakentamiseksi hyvinvointialueilla. On huomionarvoista muistaa, ettei lääkitys korvaa kuntoutusta vaan se voi toimia yhtenä tukijalkana tarvittavien palvelujen rinnalla.
ADHD-liitto ja Autismiliitto suosittelevat hyvinvointialueita hyödyntämään STM:n 2022 julkaisemaa Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet -opasta, jonka luku 10: Neuropsykiatriset häiriöt – tukitoimet ja kuntoutus, antaa konkreettisia keinoja kohderyhmän tarvitseman kuntoutuksen toteuttamiseen. Odotamme ja seuraamme myös sitä, miten valmisteilla oleva lasten ja nuorten terapiatakuu vastaa neurokirjon lasten ja nuorten tuen tarpeisiin.
ADHD-liitto, toiminnanjohtaja Nina Hovén
Autismiliitto, toiminnanjohtaja Satu Taiveaho
3.-9.6.2024 vietetään kuntoutusviikkoa. Viikon mittaista kampanjaa koordinoi järjestöjen Kuntoutusverkosto (Kuve). Tänä vuonna kuntoutusviikon teemat liittyvät nuorten kuntoutukseen sekä kuntoutuksen vaikuttavuuteen.