Opetuksen ja varhaiskasvatuksen tuet
Varhaiskasvatuksen yleinen, tehostettu ja erityinen tuki
Tehostettua tukea annetaan, jos yleinen tuki ei riitä lapselle. Tehostettu tuki voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista ja sitä annetaan niin kauan kuin lapsi tarvitsee. Tukitoimet ovat säännöllisiä ja samanaikaisesti voi toteutua useita eri tukitoimia. Tehostetun tuen aloittaminen ei edellytä diagnoosia. Tehostetusta tuesta ja sen aikana tarvittavista tukitoimista tehdään hallintopäätös.
Erityinen tuki on vahvin tukimuoto. Erityistä tukea annetaan, mikäli tehostettu tuki ei ole riittävää, tai kun lapsi tarvitsee sitä esimerkiksi vammasta, sairaudesta tai kehityksen viivästymästä johtuen. Tukitoimet suunnitellaan aina yksilöllisesti. Erityinen tuki on jatkuvaa ja kokoaikaista tuen tarvetta, jonka aikana on käytössä useita eri tukimuotoja ja tukipalveluita. Erityisen tuen aloittaminen ei edellytä diagnoosia tai kuntoutustarvetta, eikä aikaisempaa tehostetun tuen antamista. Erityisestä tuesta ja sen aikana tarvittavista tukitoimista tehdään hallintopäätös. (OKM. 2022)
Opetuksen tuen tasot ja tukimuodot
Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaan tilannetta tulee seurata ja aloittaa tuen antaminen heti, kun siihen ilmenee tarvetta. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista.
Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet. Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttää kaikkia eri tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseen perustuvaa erityisopetusta. Lisäksi oppilas voi saada perusopetuslaissa säädetyn oppimisen ja koulunkäynnin tuen rinnalla oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädettyä yksilökohtaista oppilashuoltoa.
Yleinen tuki
Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoimia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana koulun arkea. Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Tuen tarpeen kasvaessa oppilaan tulee saada tehostettua tukea.
Tehostettu tuki
Tehostettu tuki on oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin jatkuvampaa, voimakkaampaa ja yksilöllisempää tukemista. Oppilas voi tällöin tarvita useampaa tuen muotoa. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman mukaisesti. Yhteistyö ja suunnitelmallisuus ovat tehostetun tuen toteutumisen edellytys.
Erityinen tuki
Jos oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä auttamaan oppilasta selviytymään koulutyöstä, tehdään hänelle pedagogiseen selvitykseen perustuva erityistä tukea koskeva hallintopäätös. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), josta on käytävä ilmi erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. Erityisopetus ja oppilaan saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden. Huoltajan tuki, moniammatillinen yhteistyö ja yksilöllinen ohjaus ovat tärkeitä. (OPH)
Erityisluokkia ja -kouluja on monissa kunnissa lopetettu, mutta niissä aiemmin annettu vahva tuki ei ole siirtynyt oppilaiden mukana lähikouluun. Oppilaan lakisääteinen oikeus kolmiportaiseen oppimisen tukeen ei aina toteudu käytännössä. Koulujen ja kuntien mahdollisuuksissa tarjota oppilaille riittävää tukea on suuria eroja.
Autismikirjoon kuuluvat tyypillisesti vaikeudet aistisäätelyssä, toiminnanohjauksessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Ne altistavat autismikirjon oppilaat kuormittumiselle kouluympäristössä. Puutteelliset tukitoimet, avoimet oppimisympäristöt sekä opetussuunnitelmassa yhä enemmän painottuva itseohjautuvuus lisäävät autismikirjon oppilaan stressitasoa, minkä takia heillä voi olla vaikeuksia keskittyä ja osallistua opetukseen. Avoimissa oppimisympäristöissä melu, runsaat näköärsykkeet, struktuurin puute, vaihtuvat ja suuret opetusryhmät sekä ennakoimattomat siirtymät kuormittavat autismikirjon oppilaita. Korkea ja pitkään jatkuva kuormitus altistaa heitä mielenterveyden ongelmille. Pahimmillaan tästä seuraa kouluakäymättömyyttä ja syrjäytymistä. (Autismiliitto)
Oppimisen tuen ratkaisut voivat löytyä ryhmäkoon pienentämisestä, ympäristön muokkaamisesta oppilaan tarpeisiin sopivaksi, ruokailun mahdollistamisesta, ennakoinnista, taukojen määrästä jne. Tärkeintä on, että lapsen tarpeita osataan tulkita ja kuulla, ja ne otetaan huomioon. Usein lapsi tai hänen läheisensä osaa kertoa, mikä olisi toimiva ratkaisu, mutta joskus täytyy vain kokeilla, kunnes oikea tapa löytyy. Mikäli ratkaisu on sellainen, että se vaatii rahaa ja resursseja, täytyy aina pitää mielessä ajatus siitä, mitä lapselle tapahtuu, jos häneen ei satsata ja käytetä kaikkia mahdollisia resursseja.
Lähteet
Autismiliitto. Verkkosivusto. Osoitteessa: www.autismiliitto.fi/Oppimisen tuki . Viitattu 10/2022.
OPH. Verkkosivusto. Osoitteessa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppimisen-ja-koulunkaynnin-tuki . Viitattu 10/2022.
OKM. Verkkosivusto. Osoitteessa: https://okm.fi/lapsen-tuki-varhaiskasvatuksessa . Viitattu 10/2022.