Sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksia neurokirjon henkilöiden työllistymiseen tulee seurata
Kuusi eduskunnan Nepsy-verkostoon kuuluvaa kansanedustajaa on jättänyt kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksista neurokirjon henkilöiden työllistymiseen ja siihen liittyvästä seurannasta.
Kirjallinen kysymys perustuu Suomen Autismikirjon yhdistyksen Eduskunnan Nepsy-verkostolle tekemään aloitteeseen. Autismiliitto toimii verkoston sihteerinä.
Neurokirjon ihmiset ovat muita heikommassa työmarkkina-asemassa monimuotoisten toimintarajoitteiden ja heihin kohdistuvan syrjinnän takia. Neurokirjoon liittyviä toimintarajoitteita ei edelleenkään tunnisteta eikä ymmärretä riittävästi, jolloin neurokirjon henkilöt jäävät työllistymisessä ja työelämässä vaille tarvitsemaansa tukea ja kohtuullisia mukautuksia. Tämä johtaa kuormittumiseen ja vaikeuksiin jaksaa työelämässä. Monet eivät pysty tekemään kokopäivätyötä.
Neurokirjon henkilöiden työllisyysasteesta Suomessa ei ole luotettavaa tietoa
Suomessa ei ole saatavilla riittävää tutkimukseen tai tilastointiin perustuvaa tietoa neurokirjon henkilöiden työllisyysasteesta tai työssä jaksamisesta. Muissa maissa tehtyjen tutkimusten mukaan esimerkiksi työikäisistä autismikirjon ihmisistä on työelämässä vain noin 30 prosenttia. Kuten tämä luku kertoo, paljon potentiaalia jää nykytilanteessa käyttämättä. Tämä tulee kalliiksi paitsi inhimillisesti myös kansantaloudellisesti. Neurokirjon ihmisillä on paljon yksilöllisiä vahvuuksia, joista on työelämässä hyötyä esim. hyvä havainnointi- ja ongelmanratkaisukyky.
Leikkaukset osuvat kipeästi osatyökykyisiin ja työttömiin
Olemme huolissamme siitä, että hallituksen tämänhetkiset toimenpiteet tulevat ajamaan neurokirjon ihmisiä entistä ahtaammalle, ilman että työllistyminen edistyisi. Sosiaaliturvaleikkaukset sekä samanaikaiset asiakasmaksujen ja lääkkeiden hintojen korotukset, heikennykset hyvinvointialueiden järjestämiin sote-palveluihin ja Kelan kuntoutukseen osuvat kipeästi neurokirjon ihmisiin ja heikentävät heidän ja heidän perheidensä elintasoa ja hyvinvointia.
Sosiaali- ja terveysministeriön arviointiraportin mukaan leikkausten merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin kuten pienituloisiin ja julkisia palveluita paljon käyttäviin henkilöihin. Työikäisistä leikkaukset osuvat etenkin osatyökykyisiin ja vaikeasti työllistyviin työttömiin.
Suojaosien poisto hankaloittaa osa-aikatyötä
Suojaosien poisto hankaloittaa osa-aikatyön vastaanottamista, sillä vähäinenkin osa-aikatyö heikentää entisestään niukkaa toimeentuloa ja lisää byrokratiaa. Vaarana on, että entistä useampi neurokirjon henkilö jää kokonaan työelämän ulkopuolelle.
Työttömyysturvalakeja hyväksyessään eduskunta edellytti, että valtioneuvosto seuraa työttömyysturvaa koskevien muutosten vaikutuksia erityisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien, kuten ikääntyneiden, osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien toimeentuloon ja työllisyyteen sekä ryhtyy tarvittaessa havaittujen ongelmien korjaamiseen (Eduskunnan vastaus EV 59/2024 vp—HE 13/2024 vp).