Kannanotto: STEA-leikkaukset vaarantavat kehitysvamma- ja autismijärjestöjen ydintoiminnat
Vähintään 600 000 euron leikkausten mittakaava on valtava suhteessa avuntarvitsijoiden kasvavaan hätään. Järjestöt auttavat ihmisiä, jotka ovat saaneet jo hallituksen aiempien linjausten kautta monta kovaa osumaa.
Sosiaali- ja terveysministeriö teki budjettiriihen yhteydessä linjaukset järjestöleikkausten kohdentumisesta. Ensi vuonna tavoiteltava säästö jatkuvaluonteisiin toimintoihin on 18–21 miljoonaa euroa ja lähes puolet tästä toteutetaan leikkaamalla euromääräisesti suurten yleisavustusten tasoa porrastetusti. Kaavamainen leikkuri rankaisee eniten suuria järjestöjä, jotka tekevät valtakunnallista työtä ja auttavat erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.
Kehitysvamma- ja autismijärjestöjen toimintojen laajuus perustuu kohderyhmien suuriin tarpeisiin. Järjestöt auttavat ihmisiä, joilla on hyvin vähän voimavaroja puolustaa omia oikeuksiaan. He kärsivät myös monista muista hallituksen leikkauksista sekä maksavat korotettuja asiakasmaksuja ja lääkekuluja. Järjestöiltä leikkaaminen on leikkaamista juuri samoilta heikoimmassa asemassa olevilta – tilanteessa, jossa järjestöjen tuki on heille tärkeämpää kuin koskaan.
Valtakunnallista työtä tekeviltä kehitysvamma- ja autismijärjestöiltä leikataan avustuksia yhteensä vähintään 600 000 euroa. Tämä kohdentuu järjestöjen pitkäjänteiseen perustoimintaan, kuten edunvalvontaan, vaikuttamistyöhön ja neuvontaan.
Rahoitusleikkuri ei huomioi järjestön kohderyhmän tilannetta, eikä työn tuloksellisuutta. Linjaukset tehtiin tyystin kuulematta järjestöjä ja heidän asiantuntemustaan kohderyhmien tarpeista. Säästöjen vaikutus avuntarvitsijoiden elämään on konkreettinen ja suuri. Järjestöt osaisivat kohdentaa leikkauksia paremmin itse.
Perusoikeuksien puolustaminen vaarassa
Käytännössä kehitysvamma- ja autismijärjestöt joutuvat vähentämään työtä, jota ei tee kukaan muu. Järjestöjen neuvontapalveluissa vastataan vuosittain tuhansiin sellaisiin kysymyksiin, jotka edellyttävät erityisosaamista ja kohderyhmien tuntemusta.
Erityisen pöyristyneitä olemme säästöjen kohdentamisesta oikeudelliseen neuvontaan. Julkinen oikeusapu tai yksityiset juristit eivät pysty korvaamaan järjestöjen ainutlaatuista asiantuntemusta. Esimerkiksi Kehitysvammaisten Tukiliiton lakineuvonta vastaa vuosittain 1400 yhteydenottoon, joissa on usein kyse elämän suurista kysymyksistä ja kysyjällä on todellinen hätä.
Perusoikeuksien puolustaminen on järjestöjen työn ydin. Sen tekeminen mahdottomaksi uhkaa oikeusvaltioperiaatteita, jotka kannattelevat koko demokraattista yhteiskuntaa.
Leikkausten myötä myös vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä vapaaehtoistoiminta vaikeutuu ja vähenee, koska sen tukemista ei pystytä jatkamaan entisessä mittakaavassa. Lisäksi alan ammattilaisten saama tuki on uhattuna.
Yleisavustuksiin kohdentuvien leikkausten lisäksi monen muun keskeisen toiminnan jatkuvuus on nyt annettujen linjausten valossa epävarma. Linjausten vahingollisuutta syventää se, että valtakunnallisten kehitysvamma- ja autismijärjestöjen lisäksi leikataan paikallisilta yhdistyksiltä ja -säätiöiltä.
On todellinen vaara, että vammaisjärjestöjen pitkäaikaisen toiminnan synnyttämä osaaminen haurastuu ja katoaa. Jos osaamista ei ole järjestöissä, sitä ei ole enää missään. Eniten tästä kärsivät heikoimmassa asemassa olevat.
Allekirjoittajat:
Autismiliitto, toiminnanjohtaja Satu Taiveaho, puh. 050 4097 940, taiveaho@autismiliitto.fi
FDUV, toiminnanjohtaja Annette Tallberg-Haahtela, puh. 040 848 9300, tallberg-haahtela@fduv.fi
Kehitysvammaisten Tukiliitto, toiminnanjohtaja Risto Burman, puh. 050 5569 900, burman@tukiliitto.fi
Kehitysvammaliitto, toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179, hintsala@kvl.fi