Tietoa sosiaalipalveluista
Kuntien /hyvinvointialueiden verkkosivuilta löytyvät yhteystiedot perhekeskuksiin, neuvoloihin ja alueen sosiaalipalveluihin. Tietoa ja ohjausta palveluihin hakeutumiseen saa esimerkiksi sosiaalityöntekijältä, sosiaaliohjaajalta tai vammaispalvelujen sosiaaliohjaajalta. Myös järjestöjen neuvontapalvelut, sairaaloiden kuntoutusohjaajat ja sosiaalityöntekijät antavat tietoa palveluista ja niihin ohjautumisesta.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa sosiaalipolitiikasta ja valmistelee sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön. Sosiaalihuollon palveluista ja vastuista voi lukea mm. STM:n sivuilta.
Sosiaalipalveluja on lain perusteella järjestettävä
- tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen
- asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen
- taloudellisen tuen tarpeeseen
- sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi
- lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen tarpeeseen
- äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen
- lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi
- päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen
- muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarpeeseen sekä
- tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukemiseksi.
Palvelujen tarve arvioidaan tekemällä palvelutarpeen arviointi. Jokaisella on oikeus saada palvelutarpeensa arvioiduksi, jollei arvioinnin tekeminen ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivästystä. Kiireelliset palvelut on järjestettävä heti.
Arviointia tehtäessä asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöönsä perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset ja muut seikat, joilla on asiassa merkitystä.
Sosiaalihuollon asiakkaalla on myös oikeus saada omatyöntekijä, jonka tehtävänä on asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti edistää asiakkaan palvelujen järjestymistä palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti.
Sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin sosiaalipalveluihin kuuluvat
- Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
- Sosiaalinen kuntoutus
- Perhetyö
- Kotipalvelu ja kotihoito
- Omaishoidon tuki
- Asumispalvelut
- Laitospalvelut
- Liikkumista tukevat palvelut
- Päihde- ja mielenterveystyö
- Kasvatus- ja perheneuvonta
- Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta
- Omaista ja läheistä hoitavan henkilön vapaat
Erityislainsäädännön perusteella tarjottavia kunnallisia sosiaalipalveluja ovat mm. vammaispalvelut, kehitysvammaisten erityishuolto, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, lastensuojelu, kuntouttava työtoiminta, lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvä sovittelu, perhehoito ja omaishoidon tuki.
Suurin osa sosiaalihuoltolain mukaisista sosiaalipalveluista on ns. määrärahasidonnaisia palveluja, joiden myöntämisessä kunta voi käyttää harkintaa lain asettamissa puitteissa. Myös näiden palvelujen myöntämisen pitää kuitenkin aina perustua yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin, eikä mitään asiakasryhmää voida sulkea palvelun piiristä kunnan ohjeistuksen perusteella.
Koska palveluja ja ohjaavaa lainsäädäntöä on paljon, ryhmitellään palveluja usein elinkaarimallin mukaisesti lapsiperheiden, työikäisten ja ikääntyneiden palveluihin, vaikka ne perustuisivatkin samaan lainsäädäntöön. Lapsiperheitä hyödyttäviä palveluja ovat mm. kotipalvelu, perhetyö ja kasvatus- ja perheneuvonta.
(STM. 2022)
Sosiaalipalveluihin on uutena kirjattu, että lapsiperheillä on vahva oikeus kotipalveluun ja se voi parantaa useiden perheiden tilannetta tulevaisuudessa. Sosiaalihuoltolakiin (2023) on kirjattu säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Tavoitteena laissa on, että myös autismikirjon ihmiset saisivat heille tarkoitettuja palveluita entistä paremmin.
Vammaistukea myönnetään toimintakyvyn ja tuen tarpeen mukaan, ei diagnoosin perusteella. Alle 16-vuotiaan vammaistukea voi hakea silloin, kun hoidon ja tuen tarve on tavallista suurempi ja sen kesto on yli 6 kuukautta. Lisätietoa lasten vammaistuesta saat Kelan sivuilta. Hakemusten täyttäminen on usein haastavaa ja siihen onkin tehty vinkkilista, joka löytyy Palvelupolkumallin sivustolta (Palvelupolkumalli. 2022). Yli 16 -vuotiaille vammaistukea voidaan myöntää, jos hakijan toimintakyky on ollut heikentynyt vähintään yhden vuoden ajan (Kela. 2022).
Perheenjäsen, joka huolehtii lapsestaan tai muusta läheisestään, joka tarvitsee sairaudestaan tai vammaisuudestaan johtuen erityistä hoivaa, on omaishoitaja (THL. 2022). Osa autismikirjon lasten läheisiä on myös omaishoitajia ja saa omaishoidon tukea. Tuki on lakisääteinen yleiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu, jonka järjestämisestä kunta huolehtii määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon tuen myöntämisen lähtökohtana on, että hoidettavan omainen tai läheinen haluaa ryhtyä omaishoitajaksi ja hoidettava hyväksyy hänet hoitajakseen. Omaishoidon tukea myönnetään sitovuuden ja/tai vaativuuden perusteella. Omaishoitolain 2 §:n mukaan omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut, omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio ja vapaa omaishoitoa tukevat palvelut. (THL. 2022)
Tietoa kuntoutuksista
Kuntoutusta järjestävät pääosin Kela, terveyskeskukset, sairaalat, kunnat/hyvinvointialueet, yksityiset toimijat, mutta myös vakuutusyhtiöt ja osa järjestöistä. Kelan kuntoutusta ovat esimerkiksi sopeutumisvalmennus, toimintaterapia, fysioterapia jne. Kelan kuntoutuksiin voi tutustua Kelan nettisivuilta tai kysyä neuvoa Kelan palvelunumerosta. Muista kuntoutuksista neuvoa saa kunnan sosiaalihuollosta. Kuntoutuksen järjestäjän voit tarkastaa järjestöjen neuvontapalveluista tai sosiaalitoimesta esimerkiksi sosiaaliohjaajalta.
Tarvittavat lausunnot ja neuropsykologiset tutkimukset vaihtelevat Kelasta haettavan tuen, kuntoutuksen ja etuuden mukaan. Kuntoutusta varten tulee aina olla lääkärinlausunto. Neuropsykologista kuntoutusta haettaessa tarvitaan myös neuropsykologin tekemät tutkimukset ja lausunto. Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoite on parantaa lapsen oppimis- ja toimintakykyä. Kuntoutuksessa käytetään hyväksi lapsen vahvuuksia ja tuetaan hänen itsetuntoaan. Kuntoutuksen suunnittelussa otetaan huomioon lapsen ja perheen kokonaistilanne ja muu hoidon tarve. (Mielenterveystalo n.d.)
Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta haettaessa lääkärinlausunnon tulee olla tehtynä julkisella puolella, mutta muita kuntoutuksia hakiessa lääkärinlausunto saa olla myös yksityiseltä puolelta. Kelasta voi selvittää kuntoutuksen edellytykset ja tarvittaessa pyytää apua Kelan virkailijalta, terveydenhuollosta tai sosiaalipalveluista.
Kelan kuntoutuksia haettaessa, tulee hakijalla olla erikoislääkärin laatima lausunto kuntoutuksen tarpeesta, usein lääkärinlausunto B tai vastaava ja oma (läheisen tekemä) hakemus kuntoutukseen. Tarvittava lääkärinlausunto on merkitty kuntoutushakulomakkeeseen. Kela ei ratkaise hakemuksia pelkän diagnoosin perusteella ja tämän vuoksi huolella tehty erikoislääkärin lausunto, ja hakemuslomakkeen täyttäminen on paras apu kuntoutusta haettaessa. Myös lapsen toimintakyvyn ja tuen tarpeiden kuvaus on usein ratkaisevassa asemassa. Kelan kuntoutuspäätöksistä voi myös valittaa ja tieto valitusreitistä tulee kuntoutuspäätöksen mukana.
Kela voi järjestää kuntoutusta neljällä eri tavalla; ammatillisena kuntoutuksena (aikuisille), vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena, kuntoutuspsykoterapiana ja harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Kuntoutusta tuottavat Kelan hyväksymät palveluntuottajat. Tässä oppaassa käydään läpi lähinnä lapsille tarkoitettuja kuntoutuksia, mutta Kelan sivuilta löytyy tarkempia tietoja eri kuntoutuksista.
Harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestetään kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, moniammatillista yksilökuntoutusta, neuropsykologista kuntoutusta sekä erilaisia kehittämishankkeita. Lapsen diagnoosin asettamisen jälkeen ensimmäisten joukossa suositellaan usein maksutonta sopeutumisvalmennuskurssia, jotka ovat koko perheelle suunnattua ryhmämuotoista kuntoutusta. Kurssin tavoitteena on, että lapsi ja perhe saa monipuolista ohjausta ja neuvontaa sekä keinoja jatkaa täysipainoista elämää (Kela 2022). Kurssien aikana on mahdollisuus tavata ja vaihtaa kokemuksia vertaisten kanssa.
LAKU-perhekuntoutus on moniammatillista kuntoutusta. Se tarjoaa käytännönläheistä tukea 5–15-vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla on adhd, autismikirjon häiriö tai Touretten oireyhtymä. Oma väylä kuntoutus on 16–29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille suunniteltu kuntoutus. Sillä tuetaan nuoren pääsyä koulutukseen ja sijoittumista työmarkkinoille. Molemmista saa lisätietoa Kelan sivuilta. (Kela. 2022)
Lähteet:
Kela. 2022. Verkkosivut. Osoitteessa: www.kela.fi. Viitattu 10/2022.
Mielenterveystalo. Verkkosivut. Osoitteessa: www.mielenterveystalo.fi. Viitattu 10/2022
Palvelupolkumalli 2022. Verkkosivut. Osoitteessa: www.palvelupolkumalli.fi/2022/03/29/kelan-palvelut-2/ . Viitattu 10/2022.
STM.2022. Verkkosivut. Osoitteessa: https://stm.fi/sosiaalipalvelut . Viitattu 10/2022.
THL. Vammaispalvelujen käsikirja. 2022. Verkkosivut. Osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/omaishoito#kuka. Viitattu 10/2022