Miten tukea autismikirjon ihmisen toimintakykyä?

Ihmisen toimintakyky ja sen ylläpitämisen merkitys korostuvat ikääntyessä. Etenkin terveys on avainasemassa.

Toimintakyky voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen. Joskus kuulee myös puhuttavan kulttuurisesta toimintakyvystä.

Toimintakyky on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ylläpitämällä fyysistä toimintakykyä sopivan liikunnan ja ravinnon avulla voidaan vaikuttaa mielenhyvinvointiin. Psyykkisen terveyden tukeminen vaikuttaa siihen, että mieli pysyy vireänä. Sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitäminen on tärkeää, jotta myös autismikirjon ihmiset pääsevät osallistumaan ja ovat osallisena heitä ympäröivässä yhteiskunnassa. Sosiaalinen toimintakyky on riippuvainen niin fyysisestä kuin psyykkisestä hyvinvoinnista.

Fyysinen toimintakyky

Ikääntymiseen liittyy fyysisiä muutoksia luustossa, lihaksistossa, aisteissa, ruuansulatuksessa.

Ensimmäiset muutokset ikääntymisestä, jotka havaitaan ovat yleensä fyysisiä. Hiukset harvenevat tai harmaantuvat, painoa saattaa kertyä, naisilla alkavat vaihdevuodet jne. Yli 50 -vuotiaina ikääntymiseen liittyvät muutokset alkavat näkyä yleensä selvemmin. Muutoksia tapahtuu paitsi ulkonäössä, lihaksissa ja luustossa niin lisäksi aisteissa, lähinnä näössä ja kuulossa.

Mitä ammattilaisen pitäisi ottaa huomioon autismikirjon ihmisen fyysistä toimintakykyä tuettaessa?

Autismikirjon ihmisellä on saattanut vuosia olla toistavaa käyttäytymistä, kuten hyppimistä, käsien läpsyttelyä ym., tai hän on voinut istua erikoisissa asennoissa. Tällaisilla tavoilla voi olla ikääntyessä vaikutuksia luustoon ja niveliin. Voi myös olla, että virheasennoista johtuvat muutokset nivelissä vaikuttavat esimerkiksi niiden liikkuvuuteen. Näihin mahdollisiin muutoksiin tulisikin kiinnittää huomiota ja pyrkiä arjessa pitämään mahdollisimman hyvää huolta liikkumiseen ja liikkuvuuteen liittyvistä asioista. Kiputilat tuki- ja liikuntaelimissä saattavat laskea autismikirjon ihmisen toimintakykyä huomattavasti ja häntä voi olla vaikeaa motivoida liikkumaan, vaikka akuutti tilanne saataisiinkin hoidettua.

Menetelmiä fyysisen toimintakyvyn tukemiseen

Autismikirjon ihmistä kannattaa yrittää saada mukaan toimintaan, jonka hän kokee mielekkäänä ja palkitsevana. Fyysisiä aktiviteetteja on hyvä sijoitella ja strukturoida osaksi tavallisia arkirutiineita. Lisäksi kannattaa hyödyntää ja ylläpitää aikaisemmin opittuja taitoja, kuten uintia, pyöräilyä tai muita liikuntaharrastuksia. Myös uusia liikuntamuotoja, kuten kuntosaliharjoittelua, kannattaa kokeilla. Uutta kokeillessa kannattaa aina muistaa riittävä valmistautuminen ja ennakointi. Mielenkiinnonkohteet voivat olla hyviä motivaatiokeinoja fyysisen aktivisuuden lisäämiseen. Kun kävelylenkin kohteena on joku mukava paikka tai tapahtuma, sujuu matka sinne paremmin.

Esimerkkijä mukavista fyysisistä aktiviteeteista:

• uinti
• keilaaminen
• tuolijumppa
• ulkopelit, kuten mölkky ja tikanheitto
• sauvakävely ja kävely
• tutustuminen mielenkiinnonkohteisiin
• kuntosali
• tanssi
• pyöräily
• liikuntaryhmät

Psyykkinen toimintakyky

Ikääntymiseen liittyy psyykkisiä muutoksia ajattelussa, muistamisessa, oppimisessa, havaitsemisessa.

Ikääntyessä psyykkinen suorituskyky ei välttämättä heikkene, mutta mielen toiminnot voivat kuitenkin muuttua. Ikääntyessä aivot tarvitsevat enemmän aikaa ja erilaisia toimintatapoja suoriutuakseen tehtävistä. Ikään liittyvät muutokset ovat aina varsin yksilöllisiä, mutta monilla myös keskittymiskyky, tarkkaavaisuus ja uuden oppiminen hidastuvat.

Mitä ammattilaisen pitäisi ottaa huomioon autismikirjon ihmisen psyykkistä toimintakykyä tuettaessa?

Eläkkeelle siirtyminen tai esimerkiksi työ- ja päivätoiminnan vähentyminen ja poisjäänti muuttavat autismikirjon ihmisen arkea huomattavasti. Autismikuntoutuksen yksi perussäännöistä ”älä ota mitään pois laittamatta jotain tilalle” on erittäin tärkeä huomioida juuri tässä vaiheessa, kun arkeen jää paljolti tilaa. Monet autismikirjon ihmiset ahdistuvat strukturoimattomasta vapaa-ajasta. Päiväohjelmien laatiminen sekä mielekkään ja mieluisan tekemisen sijoittaminen arkeen on oleellista autismikirjon ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän ikääntymisen kannalta.

Autismikirjon ihmisillä on yleensä varsin tarkka ja yksityiskohtainen kyky muistaa asioita. Heidän muistinsa on todettu säilyvän varsin hyvänä ikääntyessä verrattuna neurotyypillisiin ihmisiin. Autismikirjon ihmisillä on monesti liitännäisiä sairauksia tai tiloja. Näistä tyypillisimpiä ovat kehitysvammaisuus, epilepsia, ahdistuneisuushäiriö ja masennus. Etenkin aikuisilla autismikirjon ihmisillä esiintyy paljon juuri kahta jälkimmäistä. Lisäksi autismikirjon ihmisillä on erityinen stressiherkkyys, joka osaltaan myös altistaa näille psykiatrisille liitännäissairauksille. Onkin tärkeä huomioida tämä stressiherkkyys ja pyrkiä löytämään menetelmiä stressinhallintaan. Autismikirjon ihmisillä näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset hengitysharjoitukset, liikunta ja omiin mielenkiinnonkohteisiin syventyminen.

Menetelmiä psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämiseen

Erilaisia mielen vireyttä ylläpitäviä aktiviteetteja:

• opiskelu
• ristisanat ja erilaiset pulmatehtävät
• musiikin kuuntelu
• valokuvaus
• erilaiset pelit esim. muistipelit, palapelit
• harrastukset ja erityiset mielenkiinnonkohteet
• vanhojen valokuvien katselu
• luku- ja kirjallisuuspiirit

Sosiaalinen toimintakyky

Ikääntymiseen liittyy sosiaalisia muutoksia eläkkeelle siirtymisen myötä ja erilaisten menetyksien kautta.

Autismikirjon ihmisen erilainen tarve sosiaalisuuteen tulee ottaa huomioon ikääntyessä. Ikääntyminen näkyy myös autismikirjon ihmisen lähipiirissä ja sosiaalisissa suhteissa. Autismikirjon ihmiselle eläkkeelle siirtyminen saattaa olla suuri muutos, koska työhön liittyneet sosiaaliset kontaktit jäävät pois. Lähipiirissä saattaa poistua autismikirjon ihmiselle tärkeitä ihmisiä erilaisten elämäntapahtumien, kuten sairauden, kuoleman ja erojen kautta. Autismikirjon ihmisten kanssa työskentelevät ovat tietoisia siitä, kuinka vaikeita erilaiset muutokset voivat olla kirjon ihmisille.

Kaikkiin muutoksiin ei pysty varautumaan, mutta tiedossa olevat tulisi hoitaa hyvällä ennakoinnilla. Joskus nämä muutokset, kuten esimerkiksi läheisen ihmisen kuolema tai sairastuminen, voivat vaikuttaa paljonkin autismikirjon ihmisen totuttuihin tapoihin kuten esimerkiksi lomiin ja vierailuihin. Muuttuneita olosuhteita tulisi pyrkiä selittämään ottaen huomioon ihmisen kommunikaatioon liittyvät erityispiirteet. Hyviä tapoja käsitellä näitä tilanteita on esimerkiksi sosiaaliset tarinat ja sarjakuvitetut keskustelut. Näitä samoja välineitä voi käyttää laajemminkin erilaisia muutostilanteita tukemassa.

Autismikirjon ihminen saattaa tarvita tukea oman sosiaalisen verkostonsa ylläpidossa. Vanhat ystävät ja tuttavat, esimerkiksi entiset työtoverit, asuinkumppanit tai sukulaiset, ovat tärkeitä, mutta yhteydenpito haasteellista. Näitä suhteita kannattakin mahdollisuuksien mukaa yrittää pitää yllä ja pyrkiä järjestämään tapaamisia sekä käydä vierailulla.

Myös uusia suhteita kannattaa luoda ja etsiä esimerkiksi harrastusten ja toimintojen parista.

Hyviä keinoja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja tukemiseen

• erilaiset kerhot ja harrasteryhmät
• vierailut ystävien ja sukulaisten luona
• Voimauttava vuorovaikutus, josta lisää tietoa Papunetin sivuilta (aukeaa uuteen välilehteen).