Miten tunnistaa ikääntyvä autismikirjon ihminen?

Autismikirjon ihmiset vanhenevat ihan niin kuin kaikki muutkin. Siksi on todennäköistä, että heitä on jo nyt ja tulevaisuudessa ikäpalveluiden piirissä. Autismikirjossa kyse on hyvin kirjavasta ja moninaisesta joukosta ihmisiä, joiden autismiin liittyvät erityispiirteet ilmenevät jokaisen kohdalla omalla persoonallisella tavalla. Tyypillistä ikääntyvää autismikirjon ihmistä on hankala määritellä. Autismikirjoon liittyvät erityispiirteet ovat pysyvä ominaisuus. Samat piirteet, jotka ilmenevät lapsuudessa löytyvät myös aikuisuudessa, vaikkakin oppimista ja sopeutumista on tapahtunut.

Ikääntyvä autismikirjon ihminen voi

• osoittaa haluttomuutta poiketa totutuista toimintatavoistaan ja vastustaa muutosta enemmän kuin yleensä ikääntyessä ajatellaan tapahtuvan.
• käyttää tavanomaisesta poikkeavaa katsekontaktia vuorovaikutustilanteissa. Tämä voi tarkoittaa toisen henkilön katseen välttelyä tai jopa liian pitkää ja epämukavalta tuntuvaa katsekontaktia.
• olla motorisilta taidoiltaan hyvin epätasainen. Hän voi olla motorisesti joko keskitasolla tai hyvinkin taitava joissain suhteissa ja toisissa vaikuttaa hyvinkin kömpelöltä.
• käyttää puhuessaan hyvin tarkkaa kirjakieltä tai puheessa voi olla erilainen ”nuotti”.
• osoittaa, ettei pidä tai välttelee erilaisia sosiaalisia tilanteita, etenkin hieman vähemmän silloin, kun niissä ei ole tarkkaa rakennetta. Erityisesti juhlat, joissa ihmiset kulkevat ympäriinsä rupattelemassa tuntuvat ahdistavilta. Ei liity arkuuteen tai ujouteen.
• ymmärtää asiat hyvin kirjaimellisesti. Tämä ilmenee etenkin erilaisten sanontojen yhteydessä, esimerkiksi sanonnat ” aion lomallani vain syljeskellä kattoon” tai ”onko puhtaat jauhot pussissa” voi saada aikaan hämmennystä autismikirjon ihmisessä. Tosin sanontojen merkitys on iän karttuessa saattanut avautua, joten niiden hämmentävyys ei ole aina yhtä selkeää kuin nuoremmalla kirjon ihmisellä.
• osoittaa taipumusta tulla toimeen tai viihtyä paremmin muiden kuin juuri oman viiteryhmän kanssa (esim. ikätoverit, kollegat).
• osoittaa tavanomaista suurempaa tarvetta ja halua olla yksin, enemmän kuin että olisi vain ujo tai muuten vetäytyvä.
• omata huonot sosiaaliset taidot. Tämä voi ilmetä esimerkiksi tervehdyksiin vastaamattomuutena, joka voidaan tulkita helposti töykeydeksi. Vastaavasti tarkemmin jäsennellyissä tilanteissa, kuten kokouksissa ja erilaisissa haastatteluissa, henkilö osoittaa omaavansa paljon paremmat kommunikaatiotaidot.
• yleisesti ottaen pitää ja kokee omaksi ”jutukseen” asioita, joista suurin osa ihmisistä ei ole kovinkaan kiinnostunut. Tällaisia ovat esimerkiksi samanlaisina toistuvat tehtävät ja hyvin jäsennellyt kokoukset. Sen sijaan pyrkii välttämään muodoltaan vapaampia sosiaalisia tilanteita, kuten juhlia tai muita tapahtumia.
• omata erityisen mielenkiinnonkohteen, johon haluaa keskittyä. Toisinaan tämä mielenkiinnonkohde voi ulkopuolisesta vaikuttaa hyvinkin erikoiselta.
• muistaa menneisyydestään hyvin tarkasti erilaisia päivämääriä ja tapahtumia, ihmisten sanomisia, historiallisia yksityiskohtia jne.