Positiivinen lähestymistapa

Haastavan käyttäytymisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisemiseen tähtäävässä työskentelyssä on tärkeää lähestyä asiaa positiivisen lähestymistavan kautta. On tärkeää tunnistaa haastavasti käyttäytyvän henkilön vahvuuksia, mielenkiinnon kohteita ja osaamista

Positiivinen lähestymistapa tarkoittaa, että pyrimme tietoisesti kannustamaan henkilöä hyödyntämään vahvuuksiaan. Jokainen ihminen on hyvä jossakin, useimmiten monessa asiassa. Jokaisella ihmisellä on myönteisiä luonteenpiirteitä ja hänellä on elämässään tilanteita, joissa hän onnistuu ja joissa hän on erityisen hyvä. Vahvuuksien tietoinen tarkastelu ja nimeäminen kasvattaa itseluottamusta ja mahdollistaa tilanteita, joissa itseluottamus voi kasvaa.

Postiivisen lähestymistavan omaksuminen on mahdollista, mikäli ympäristön – eli meidän kaikkien – arvot ja asenteet ovat aidosti ihmistä kunnioittavia. Kun kohtaamme toisen ihmisen positiivisesti ja arvostavasti, meille on merkityksellistä hänen itsemääräämisoikeutensa toteutuminen ja se, että hänen elämänsä on mahdollisimman hyvää. Arvostavaan kohtaamiseen liittyy aina ymmärrys siitä, että hyvän elämän määritelmän voi tehdä ainoastaan ihminen itse. Edes ansioitunut oman alansa asiantuntija ei voi määritellä toisen ihmisen elämän tavoitteita tai tapaa elää elämää oikein. Myös haastavan käyttäytymisen vähentämiseen tähtäävässä työskentelyssä on tärkeää, että haastavasti käyttäytyvä henkilö itse näkee käyttäytymisen muuttumisesta hänelle tulevan hyödyn ja sitä kautta motivoituu muutokseen.

Huomio vahvuuksiin

Näemme ensimmäisenä sen, mihin katseemme suuntaamme. Voimme tietoisesti siirtää katseemme muualle tai halutessamme katsella näkemäämme uudesta näkökulmasta. Haastava käyttäytyminen ei jää keneltäkään huomaamatta. Haastava käyttäytyminen aiheuttaa vaikeuksia niin henkilölle itselleen kuin muille ihmisille, joten huomio kohdistuu usein haastavaan käyttäytymiseen myös silloin, kun käyttäytyminen on ongelmatonta. Useimmiten haastavan käyttäytymisen tilanteet kestävät vain murto-osan hereilläoloajasta – mitä tapahtuu silloin, kun haastavaa käyttäytymistä ei ilmene?

Haastavan käyttäytymisen taustalla on aina ihminen tunteineen, ajatuksineen ja tarpeineen. Haastava käyttäytyminen ei tapahdu tyhjiössä eikä kukaan käyttäydy haastavasti ilman syytä. Haastava käyttäytyminen kertoo ihmisen tarpeesta muutokseen. Muutos kohti parempaa on mahdollista vain, mikäli keskiössä on haastavasti käyttäytyvä henkilö itse. Usko muutokseen vaatii uskoa omaan itseen. Usko omaan itseen vahvistuu, kun ihminen oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja hyödyntämään niitä. Ympäristön tuki positiivisen minäkuvan rakentamisessa on merkittävä. Me kaikki toimimme parhaiten ympäristössä, jossa meihin kohdistuu positiivisia asenteita ja jossa meitä arvostetaan ja saamme positiivista palautetta toimiessamme oikein.