Tietoa tuesta, palveluista ja kuntoutuksesta

Mikä on autismiliiton neuvontapalvelu?

Ohjaamme ja neuvomme yhteydenottajia autismikirjoon liittyvissä asioissa. Kartoitamme yhdessä yhteydenottajan tilannetta, annamme neuvontaa palveluiden löytämiseen liittyen ja ohjaamme oikeiden palveluiden piiriin hakeutumisessa. Autismiliiton neuvontapalvelu ei tarjoa yksilöllistä palveluohjausta tai järjestä terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palveluita. Tällä tarkoitamme sitä, että voimme ohjata kysyjiä oikean tiedon tai tahon puoleen, antaa yleistä tietoa palveluista, koulutuksesta, terveydenhuollosta, kuntoutuksista tai muista autismikirjoon liittyvistä tahoista ja asioista. Emme voi ottaa kantaa yksittäisiin tilanteisiin, eikä neuvontapalveluun saa lähettää henkilökohtaisia asiakirjoja. Autismiliitto seuraa uusinta tietoa autismikirjon asioissa, järjestää koulutuksia ja tiedottaa erilaisista tukimuodoista sekä palveluista valtakunnallisesti.

Kenelle neuvontapalvelu on tarkoitettu?

Voit olla neuvontapalveluun yhteydessä, kun tarvitset neuvontaa ja tukea autismikirjoon liittyvissä asioissa. Neuvontapalvelu on kaikille maksutonta ja sen kohderyhmää ovat autismikirjolla olevat henkilöt, heidän omaisensa ja läheisensä sekä heidän kanssaan työskentelevät ammattihenkilöt, viranomaiset ja muut tahot. Sinun ei tarvitse kuulua mihinkään yhdistykseen, ollaksesi yhteydessä neuvontapalveluun. Jos jokin autismikirjoon läheisesti tai kaukaisesti liittyvä asia askarruttaa, ota meihin yhteyttä!

Meille voi myös ilmiantaa onnistuneita kokemuksia asioiden hoidossa, eri tahojen kanssa. Kuulemme mielellämme niin asiakkaiden, kuin ammattilaistenkin havaintoja erilaisista toimiviksi osoittautuneista lähestymistavoista.

Tarjoaako Autismiliitto kuntoutuspalveluita?

Autismiliitto ei tuota kuntoutuspalveluita. Kannattaa kuitenkin seurata Liiton tiedotusta, jossa ilmoitetaan tulevista koulutuksista ja tapahtumista, joihin osallistuminen voisi hyödyttää autismikirjon henkilöitä, perheitä ja alan ammattilaisia. Yhteisöt ja organisaatiot voivat tilata Autismiliitolta koulutuksia asiakas-, potilas- ja opetustyön tueksi.

Miten voin liittyä Autismiliittoon?

Autismiliitto on valtakunnallinen asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, jonka jäseniä ovat eri puolella Suomea toimivat jäsenyhdistykset. Löydät alueellasi toimivan jäsenyhdistyksen täältä, ja halutessasi voit hakea siihen jäsenyyttä.

Olen vanhempana väsynyt, mistä saan apua?

Vanhemmuutta ja vanhemman jaksamista tuetaan erilaisten sosiaalipalveluiden avulla, joita on järjestettävä tuen tarpeen mukaisesti. Löydät oman kuntasi verkkosivuilta yhteystiedot perheneuvolaan ja kunnan sosiaalipalveluihin. Lastenhoitoapua voi tiedustella perhepalveluista, järjestöistä tai vaikkapa seurakunnalta. Jos olet itse autismikirjolla, kannattaa selvittää myös mahdolliset tukimuodot vammaispalveluista. Sosiaalihuollossa tehdään palvelutarpeen arviointi, johon vammaispalveluiden, perhepalveluiden ja terveydenhuollon ammattilaisten on tarvittaessa osallistuttava. Avun hakeminen voi olla hankalaa, sillä autismikirjon henkilöille ja perheille tarjottu tuki vaihtelee alueellisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Perheille hyvin soveltuvia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita ovat esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelut, perhetyö, kasvatus- ja perheneuvonta sekä tukihenkilö- ja perhetoiminta. Vertaistukiryhmistä voit saada tukea ja löytää vinkkejä oman alueen palvelutarjonnassa suunnistamiseen.

Olen autismikirjolla, mistä löydän apua arkeen?

Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä sosiaalipalveluita asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Palvelutarpeen arviointi käynnistyy, kun olet yhteydessä kuntasi sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuolto voi kuulostaa hämmentävältä, mutta tosiasiassa monet autismikirjon henkilöt saavat omaa arkea ja jaksamista tukevia palveluita sosiaalihuollosta, esimerkiksi perhepalveluista, aikuissosiaalityöstä ja vammaispalveluista. Autismikirjon aikuinen saa todennäköisesti parhaiten tarpeitaan vastaavaa tukea kunnan vammaispalvelusta.

Tyypillisesti sen, mistä mitäkin palvelua kannattaa hakea, määrittelee lainsäädäntö ja kuntien tai kuntayhtymien omat toimintamallit. Jos et tiedä mitä palvelua tarvitset tai mitä kannattaisi hakea, kannattaa olla yhteydessä kunnan palveluneuvontaan ja pyytää palvelutarpeen arvioinnin käynnistämistä. Palvelutarpeen arvioinnin tueksi sinun voi olla hyvä pyytää omalta lääkäriltä lausunto tuen ja kuntoutuksen tarpeesta, jossa kuvataan yksilöllisesti suoriutumistasi arjessa ja autismin vaikutusta siihen.

Olen huolissani läheiseni pärjäämisestä, miten voin auttaa?

Voit tuoda huoltasi esiin ja kertoa huolestasi suoraan. Voi olla, että läheisesi ei ole osannut sanoittaa omaa tilannettaan ja helpottuu, kun joku toinen auttaa siitä ja huomaa pahan olon. Voitte olla yhdessä yhteydessä kunnan sosiaalihuoltoon, voit tarvittaessa tehdä huoli-ilmoituksen nimettömästi. Kunnat tarjoavat ohjausta ja neuvontaa sosiaalipalveluihin hakeutuessa ja voitte pyytää sosiaalihuollon ammattilaista kartoittamaan ystäväsi tilannetta ja selvittämään mahdolliset palveluiden tarpeet (katso edellinen vastaus kysymykseen ”Olen autismikirjolla, mistä löydän apua arkeen?”).

Mitä on kuntoutus?

Kuntoutuksen avulla voidaan ylläpitää tai palauttaa toimintakykyä, löytää itselle sopiva koulutus tai ammatti, saattaa opinnot loppuun, pysyä työelämässä, päästä työelämään tai sopeutua elämään jonkin sairauden tai vamman kanssa. Yksilöllinen ja tavoitteellisesti suunniteltu kuntoutus voi auttaa, jos sairaus tai vamma vaikeuttaa opiskeluasi, työtäsi tai itsenäistä selviytymistäsi elämän eri vaiheissa. Kelan kuntoutus voidaan toteuttaa vaikkapa psykoterapiana, koulutuksena, sopeutumisvalmennus kurssina, toimintaterapiana, fysioterapiana tai puheterapiana.

Kuntoutuksen ja palveluiden suunnittelun on hyvä tapahtua moniammatillisen osaamisen voimin. Autismikirjo on synnynnäinen ominaisuus, joka vaikuttaa henkilön hyvinvointiin ja toimintakykyyn elämän jokaisella osa-alueella. Autismikirjon henkilön kuntoutuksen suunnittelussa voi olla hyötyä usean eri ammattialan edustajan, kuten toimintaterapian, fysioterapian, psykoterapian, puheterapian, sosiaalityön, terveydenhoidon, hammashoidon, lääketieteen, opetus- ja kasvatusalan, neuropsykologian ja ravintoterapian ammattilaisen asiantuntijuudesta. Jokaisen autismikirjon henkilön tuen ja kuntoutuksen tarve on yksilöllistä ja tämän vuoksi moniammatillisen osaamisen kokoonpano muodostuu autismikirjon henkilön henkilökohtaisten tarpeiden mukaan.

Mistä haen kuntoutusta?

Tyypillisesti kuntoutusta haetaan Kelasta niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Kelan lisäksi kuntoutusta järjestää mm. terveyskeskukset, sairaalat, työterveys, sosiaalipalvelut, vammaisjärjestöt ja vakuutusyhtiöt. Oikean ja parhaiten omaan elämään sopivan kuntoutusmuodon valinta voi olla pulmallista. Toivottavaa onkin, että sosiaali- tai terveysalan ammattilainen auttaa ja ohjaa oikean kuntoutusmuodon valinnassa ja kuntoutukseen hakeutumisessa.

Minkälaista kuntoutusta voin hakea Kelasta?

Kelan kuntoutuksia haettaessa, tulee hakijalla olla erikoislääkärin laatima lausunto kuntoutuksen tarpeesta -sisältäen kuntoutussuunnitelman sekä neuropsykologin tekemä neuropsykologinen tutkimus. Kokemuksemme mukaan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta myönnetään harvoin ainoastaan Asperger -diagnoosin omaaville aikuisille. Kela ei kuitenkaan ratkaise hakemuksia pelkän diagnoosin perusteella ja tämän vuoksi huolella tehty erikoislääkärin lausunto on paras apu kuntoutusta haettaessa. Hakijan toimintakyvyn ja tuen tarpeiden kuvaus on useimmiten ratkaisevassa asemassa.

Kela voi järjestää kuntoutusta neljällä eri tavalla; ammatillisena kuntoutuksena, vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena, kuntoutuspsykoterapiana ja harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Kuntoutusta tuottavat Kelan hyväksymät palveluntuottajat.

Ammatillinen kuntoutus tukee ja parantaa kuntoutujan työ- ja ansiokykyä. Se on tarkoitettu henkilöille, joiden työ- tai ansiokyky on sairauden tai vamman vuoksiheikentynyt tai tulee heikentymään. Kelan sivuilta löydät lisää tietoa esimerkiksi ammatillisesta kuntoutusselvityksestä, nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta, tai koulutuksesta ammatillisena kuntoutuksena.

Vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnetään erilaisia terapioita, moniammatillista yksilökuntoutusta ja kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on maksutonta ja kuntoutujan on mahdollista hakea kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joilla on huomattavia hankaluuksia suoriutua arjen toiminnoista.

Kuntoutuspsykoterapiaa voi hakea 16–67-vuotiaat henkilöt, joilla diagnosoitu mielenterveyshäiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä. Myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on saanut terveydenhuollon yksiköstä vähintään kolmen kuukauden ajan hoitoa tarpeellisine lääkityksineen ja tutkimuksineen ja ettei kyseinen hoito ole riittävää parantamaan tai palauttamaan hakijan työ- tai opiskelukykyä.
Lisätietoa autismikirjon henkilöille sopivista kuntoutuksista voit lukea esimerkiksi täältä.

Mitä tarkoitetaan harkinnanvaraisella kuntoutuksella?

Harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestetään kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja, moniammatillista yksilökuntoutusta, neuropsykologista kuntoutusta sekä erilaisia kehittämishankkeita. Harkinnanvarainen voi olla täysin maksutonta, mutta tietyissä kuntoutuksissa aikuiselle kuntoutujalle jää maksettavaksi omavastuuosuus.

Autismikirjon aikuiset ovat hyötyneet neuropsykologisesta kuntoutuksesta, jolla tuetaan opiskelu- tai työkykyä. Harkinnanvarainen neuropsykologinen kuntoutus on asiakkaalle maksullista, sillä Kelan kertakorvaus ei yleensä kata käynnin hintaa kokonaisuudessaan, mutta sen myöntämisperusteet ovat kevyemmät, kuin vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Harkinnanvaraisena kuntoutus myönnetään enintään vuoden kestoiseksi.

LAKU-perhekuntoutus on moniammatillista kuntoutusta. Se tarjoaa käytännönläheistä tukea 5–15-vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla on ADHD, autismikirjon häiriö tai Touretten oireyhtymä.

Oma väylä-kuntoutus on uusi 16–29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille suunniteltu kuntoutus. Sillä tuetaan nuoren pääsyä koulutukseen ja sijoittumista työmarkkinoille.

Mitä kuntoutukseen hakemiseen tarvitsee?

Tarvittavat lausunnot ja neuropsykologiset tutkimukset vaihtelevat Kelasta haettavan tuen, kuntoutuksen ja etuuden mukaan. Kuntoutusta varten tulee aina olla lääkärinlausunto. Neuropsykologista kuntoutusta haettaessa tarvitaan myös neuropsykologin tekemät tutkimukset ja lausunto. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta haettaessa lääkärinlausunnon tulee olla tehtynä julkisella puolella, mutta muita kuntoutuksia hakiessa lääkärinlausunto saa olla myös yksityiseltä puolelta. Kannattaa siis selvittää Kelasta hakemasi kuntoutuksen edellytykset ja tarvittaessa pyytää apua Kelan virkailijalta, terveydenhuollosta tai sosiaalipalveluista.

Voinko saada taloudellista tukea kuntoutuksen ajaksi?

Kelan järjestämä kuntoutus on sinulle yleensä maksutonta. Kuntoutuksen ajalta sinulla saattaa olla oikeus kuntoutusrahaan, vaikka kuntoutusta ei järjestäisikään Kela. Tilannekohtaisesti voi olla hyvä hakea myös matkakorvausta tai esimerkiksi vammaistukea.

Voiko autismikirjon ihminen saada vammaistukea?

Vammaistuella tuetaan pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen henkilön elämää. Vammaistukea ei myönnetä diagnoosin perusteella, vaan toimintakyvyn ja tuen tarpeen mukaan. Vammaistukea hakiessa suuri painoarvo on lääkärin kirjoittamalla lausunnolla ja sillä, tuleeko lausunnossa esiin päivittäinen tuen tarve ja arjen haasteet. Vammaistuen hakemiseen kannattaa käyttää aikaa ja jos mahdollista, pyytää läheinen auttamaan, jotta saat kirjattua mahdollisimman hyvin tuen tarpeita auki. Oman lapsen tuen tarpeen arviointi voi olla vanhemmalle ahdistava kokemus varsinkin, kun lomakkeen kysymyksiin kannattaa vastata ns. pahimman päivän mukaan. Läheisille puhuminen ja vertaistuki voi helpottaa prosessia. Vinkkejä kirjaamiseen löydät Palvelupolkumallin sivuilta.

Vammaistukea myönnetään alle 16-vuotiaille lapsille, jotka tarvitsevat sairauden tai vamman vuoksi säännöllistä ja tavallista vaativampaa hoitoa tai kuntoutusta. Yli 16 -vuotiaille vammaistukea voidaan myöntää, jos hakijan toimintakyky on ollut heikentynyt vähintään yhden vuoden ajan. Eläkettä saavan kannattaa hakea hoitotukea, jos hänen toimintakykynsä on ollut heikentynyt vähintään vuoden ajan.

Mitä on vertaistuki ja mitä hyötyä siitä on?

Vertaistuki on vastavuoroisuuteen ja perustuvaa toimintaa, joka mahdollistaa kokemuksien jaon muiden samanlaisessa tilanteessa olevien ihmisten kanssa.
Vertaisten kohtaaminen ja ajatusten jakaminen auttavat ymmärtämään, ettei omien kokemuksien kanssa tarvitse jäädä yksin. Autismiliiton vertaisosaajat antavat tukea, kun autismikirjon diagnoosi on tuore. Voit lukea lisää vertaisosaajan antamasta tuesta täältä.

Vertainen voi ymmärtää ja olla tukena toiselle, jakaa tietoa ja kokemuksia sekä vastaanottaa kaikkia edellä mainittuja muilta vertaisilta. Vertaistoiminnassa keskustellaan paljon autismista ja siitä, kuinka se näyttäytyy omassa arjessa. Oli kyseessä sitten autismikirjon aikuinen tai läheinen, voi vertaistuesta saada arvokkaita kohtaamisia, ystävyyttä, yhteisöllisyyden tunnetta, tietoa autismista sekä vinkkejä ja tukea opetukseen, opiskeluun, työelämään sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen.

Vertaistukea järjestetään sekä ryhmätapaamisina että nettiryhmissä ja chateissä. Autismiliiton jäsenyhdistykset järjestävät vertaisryhmätoimintaa eri paikkakunnilla. Tietoa yhdistyksien vertaisryhmistä ja niihin liittymisestä saa yhdistyksien verkkosivuilta.

Autismiliitto järjestää vertaistukea läheisille Vertaishetkien muodossa. Ryhmät kokoontuvat verkossa. Tietoa ryhmistä ja kokoontumisaikatauluista löydät verkkosivuiltamme.