Tukien leikkaaminen heikentää vammaisten lasten selviytymistä arjessa

Moni perhe elää nyt pelon ja huolen vallassa, sillä muun muassa Helsingin kaupunki on helmikuun alusta alkaen muuttanut oh­jeistuksia, joiden perusteella omaishoidon tukea myönnetään. Näiden muutosten seurauksena vammaisten perheiden omaishoidon tukea on pienennetty.

Vammaisen lapsen omaishoitaja Hanna Morjava kertoi tilanteestaan (HS Kaupunki 14.3.), jossa häneltä ollaan leikkaamassa omaishoidon tukea ja vapaapäiviä. Hän ei ole huolensa kanssa yksin, vaan monet muutkin perheet ovat samassa tilanteessa. Helsinki on jäädyttänyt vammaisten lasten omaishoitoa koskevat leikkaukset, mutta tämä ei auta niitä perheitä, jotka ovat saaneet päätöksen alkuvuonna. On kestämätöntä, ettei näillä perheillä ole muuta vaihtoehtoa kuin odottaa poliittista päätöstä, joka tehdään mahdollisesti toukokuun lopulla.

Kuntien päätösten ja perheiden ahdingon taustalla on omaishoitoa koskevan lain ­muutos. Uusi laki tuli voimaan heinäkuussa 2016. Lain mukaan omaishoitajalle kuuluu vähintään kaksi omaishoidon vapaapäivää kuukaudessa. Tämä on hyvä ja kannatettava parannus, sillä lain tarkoitus on helpottaa omaishoitajien arkea.

Nyt kuitenkin lain vaikutukset ovat olleet täysin päinvastaiset, koska kunnat haluavat välttää ­lisäkustannuksia.

Omaishoidon tuen päätökset tulisi tehdä yksilöllisesti ja perheen ääntä kuunnellen. Pää­töksiä tehtäessä kunnan pitäisi myös huolellisesti tarkastella päätöksen kokonaisvaikutuksia perheen elämään ja arkeen. Muutokset aiemmin saatuun lapsen omaishoidon tukeen voivat olla perheen kannalta merkittäviä ja sekoittaa perheen ­arjen, talouden, työkuviot sekä hoitojärjestelyt.

Kuntien tulisi nyt ennakoivasti panostaa omaishoitajien työn ja arjen tukemiseen ennen kuin ongelmat kasaantuvat, jolloin niiden korjaaminen voi tulla ­hyvinkin kalliiksi.