Uusi asiakas- ja potilaslaki vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta – rajoitustoimenpiteiden käyttö edellyttää tarkkaa säätelyä
Autismi- ja Aspergerliitto on antanut lausunnon asiakas- ja potilaslaista tehtyyn hallituksen esitykseen. Esityksen mukaan potilaslaki ja sosiaalihuolloin asiakaslaki yhdistettäisiin ja lakiin lisättäisiin itsemääräämisoikeuden tukemista koskevat säännökset.
Lakiesityksessä lähtökohtana on asiakkaan ja potilaan
itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Itsemääräämisoikeuden toteutumisen
varmistamiseksi lakiedotus sisältää ehdotukset asiakkaan ja/tai potilaan
päätöksenteon ja kommunikaation tukemisesta. Lakiehdotuksessa myös pyritään
rajoitustoimenpiteiden käytön mahdollisimman tarkkarajaiseen sääntelyyn.
Tavoitteena on, että rajoitustoimenteisiin turvautuminen on aina viimesijainen
keino. Esityksen mukaan rajoitustoimenpiteiden käyttö edellyttää jatkossa sitä,
että asiakkaalle ja potilaalle on tehty palvelutarpeen arviointi, laadittu
itsemääräämisoikeuden turvaava suunnitelma sekä tehty päätökset, joilla
henkilölle turvataan hänen tarpeitaan vastaava asuminen, hoito ja muu
huolenpito.
Autismi- ja Aspergerliitto pitää lakiehdotusta tarpeellisena
ja monin tavoin onnistuneena. Tavoite rajoitustoimenpiteiden käytön
tarkkarajaisuudesta ja viimesijaisuudesta asiakas- ja potilastyössä on tärkeä
ja kannatettava. Lausunnossaan liitto kuitenkin kiinnitti huomiota siihen, että
YK:n vammaissopimuksen 12 artiklan yleiskommenteissa todetaan
yksiselitteisesti, että oikeus yhdenvertaisuuteen lain edessä tarkoittaa, että
oikeudellinen kelpoisuus kuuluu kaikille ihmisille. Tämän oikeudellisen
kelpoisuuden käyttämiseen vammaisilla henkilöillä tulee aina olla riittävä tuki
päätöksentekoon ja riittävästi apua kommunikointiin.
Lakiesityksessä lanseerattu käsite ”alentunut
itsemääräämiskyky” edellytyksenä itsemääräämisoikeutta tukevan suunnitelman
tekemiselle ja muille toimille, joita kohdistettaisiin erityisen tuen tarpeessa
oleviin ihmisiin, ei Autismi- ja Aspergerliiton mielestä ole onnistunut ja
esittää lausunnossaan, että se korvataan toisella käsitteellä. Lakiesityksessä
alentuneesti itsemääräämiskykyiseksi luokitellulle ihmistä halutaan ”suojella”,
mikä on ymmärrettävää, mutta ei vastaa YK:n vammaissopimuksen perusvaatimusta
oikeudellisen kelpoisuuden yleismaailmallisuudesta. YK:n vammaisoikeussopimus
ei mahdollista mitään syrjiviä oikeudellisen kelpoisuuden epäämisen tapoja vaan
edellytetään, että oikeudellisen kelpoisuuden käyttämiseen on vammaiselle
henkilölle annettava riittävästi tukea. Autismi- ja Aspergerliitto katsoo, että
alentunutta itsemääräämiskykyä koskevat kohdat on mahdollista korvata jollain
muulla, sisällöllisesti samaan tavoitteeseen tähtäävällä käsitteellä. Kyseessä
olevissa pykälissä tavoitteena on turvata vammaiselle henkilölle tämän
itsemääräämisoikeuden varmistama tuki päätöksentekoon ja kommunikaatioon.
Autismi- ja Aspergerliitto korosti myös lausunnossaan, että asiakkaan
ja potilaan niin pyytäessä on sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tahojen
yhteistyössä keskenään ja asiakkaan ja potilaan kanssa yhteistyössä laadittava
henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuudessaan kattava
suunnitelma. Lakiesityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon
suunnitelmista säädetään toisistaan erillisinä suunnitelmina. Monissa
tapauksissa samalla asiakkaalla saattaa olla sekä sosiaali- että
terveydenhuollon asiakkuus ja siten suunnitelma molemmilta tahoilta. Usein nämä
suunnitelmat ovat keskenään ristiriitaisia.
Autismi- ja Aspergerliitto kiinnitti lisäksi lausunnossaan
muun muassa huomiota lakiesityksen yleisperusteluiden autismikirjoa koskeviin
määritelmiin. Myös muilta osin Autismi- ja Aspergerliitto pyrki lausunnossaan
keskittymään kohderyhmää koskeviin osa-alueisiin lakiesityksessä. Muilta osin
Autismi- ja Aspergerliitto yhtyy Vammaisfoorumin antamaan yksityiskohtaiseen
lausuntoon lakiesityksestä.
Lisätietoa:
Tarja Parviainen
Autismi- ja Aspergerliiton toiminnanjohtaja
050 4097 940
tarja.parviainen(at)autismiliitto.fi