Vammaiset ihmiset syrjäytyvät työmarkkinoilta jo työnhakuvaiheessa
Vammaisfoorumi ja Ihmisoikeuskeskus toteuttivat keväällä 2018 laajan kyselyn YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Kyselyyn vastasi noin 1 500 ihmistä. Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään Vammaisfoorumin rinnakkaisraportoinnissa YK:lle. Autismiliitto osallistuu rinnakkaisraportointiin, ja liittohallituksen jäsen Jan-Mikael Fredriksson on ollut mukana työllisyys ja köyhyys -työryhmässä.
10.6.2019 Vammaisfoorumi
Vammaisten ihmiset syrjäytyvät avoimilta työmarkkinoilta jo työnhakuvaiheessa tapahtuvan syrjinnän vuoksi, mikä aiheuttaa paitsi eriarvoisuutta myös köyhyyttä. Tämä käy ilmi Vammaisfoorumin toteuttamasta kyselystä, jossa selvitettiin vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista Suomessa YK:n vammaisyleissopimuksen kahden ensimmäisen vuoden aikana.
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on 10.6.2019 ollut Suomessa voimassa tasan kolme vuotta. Sopimus korostaa vammaisten ihmisten osallistumista, osallisuutta ja tasa-arvoa ja kieltää laaja-alaisesti syrjinnän. Suomi on sitoutunut sopimukseen, jossa tunnustetaan vammaisten henkilöiden oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Työnantajia tulisi kannustaa positiiviseen erityiskohteluun ja rekrytointisyrjintään puuttumista tulisi helpottaa.
Vammaisfoorumin kyselystä ilmeni, että noin 57 % vastaajista oli kokenut syrjintää työnhaussa. Koulutukseen pääsyssä syrjintää oli kokenut 31 %. Vammaisten työllistyminen ei ole kiinni koulutuksesta tai pätevyydestä, vaan enemmän asenteista. Yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa vammaiselle yksittäistapauksessa tarpeelliset kohtuulliset mukautukset, mutta työelämän mukautuksissa noin 48 % vastaajista oli kokenut syrjintää.
Eri vammaryhmistä syrjintää työnhaussa kokivat eniten, 64 %, näkö- ja kuulovammaiset sekä viittomakieliset. Rekrytointisyrjintään on vaikea puuttua ja kynnys lähteä ajamaan oikeuksiaan oikeudessa on korkea. Rikosasioina oikeuteen päättyvät vain vakavimmat tapaukset, joissa ihminen on esimerkiksi vammaisuuden tultua ilmi käännytetty pois työhaastattelusta, johon hänet oli papereiden perusteella kutsuttu.
Vammaisten ihmisten syrjäytyminen avoimilta työmarkkinoilta aiheuttaa paitsi eriarvoisuutta, myös köyhyyttä. Kyselyn vastanneista vammaisista köyhyyttä oli kokenut noin 54 %. Koko väestössä on Suomen köyhyysraportin mukaan köyhyydessä eläviä 11,5 %. Lähes 60 % vammaisista työikäisistä (25-64-vuotiaat) oli kahden viimeisen vuoden aikana kokenut köyhyyttä. Vammaisten köyhyys ei koske ainoastaan tukien varassa eläviä vammaisia vaan myös työssäkäyviä, joista jopa 41 % kertoi kokeneensa köyhyyttä. Vammaiset yrittäjät olivat vielä työsuhteisia huonommassa asemassa, jopa 51 % heistä koki köyhyyttä. Vammaiset työllistyvät koko väestöä useammin osa-aikaisesti ja pätkätöihin. Myös vammaisuuden perusteella maksettavien tukien ja palkkatulon yhteensovittaminen on hankalaa ja aiheuttaa kannustinloukkuja. Kyselyssä selvitettiin myös, mitkä asiat ovat vaarantuneet köyhyyden vuoksi. Huolestuttavaa on, että 30 % vastanneista kertoi terveydenhuollon ja välttämättömien lääkkeiden saannin vaarantuneen. Eniten eli 42 %:lla vastaajista vaarantui vapaa-ajan vietto.
Vammaisten henkilöiden työllistymisen esteistä ja työsyrjinnästä ovat viime aikoina ansiokkaasti kirjoittaneet yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä ja Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio. Vammaisfoorumi jakaa heidän näkemyksensä, että vammaisten henkilöiden työllistymisessä on esteitä
muodollisesta oikeussuojasta huolimatta. Arjessa oikeudet eivät toteudu. Ilahduttavasti maamme uusi hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut: ”Sosiaalisesti kestävä hyvinvointivaltio ottaa huomioon myös vammaisten osallisuuden sekä mahdollisuudet itsenäiseen elämään, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Haluamme että kaikki pysyvät mukana.”
Lisätietoja
Oikeuksienvalvontalakimies Elli Björkberg, Näkövammaisten liitto, p. 050 467 7401
Vammaisfoorumi on 30 vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Keväällä 2018 Vammaisfoorumi toteutti kyselyn vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisesta Suomessa YK:n vammaisyleissopimuksen voimassaoloaikana 2016-2018. Kyselyllä selvitettiin vammaisyleissopimuksen oikeuksien toteutumista Suomessa vammaisten ihmisten arjessa. Kyselyä käytetään YK:lle annettavan raportin pohjana, kun järjestöt antavat YK:lle rinnakkaisraporttinsa Suomen maaraportin ohessa. Kyselyssä kartoitettiin kaikki vammaisyleissopimuksen aihealueet. Siihen vastasi yli 1500 vammaista tai pitkäaikaissairasta ihmistä tai heidän läheistään.