Vammaisfoorumin ja KVANKin kannanotto: Suomella mahdollisuus tehdä kansallisia rajauksia hankintalakiin
Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutusta on perusteltu EU lainsäädännöllä. Kuitenkin tosiasia on, että EU maista vain Isossa-Britanniassa on käytössä yhtä laajamittaista kilpailutusta kuin Suomessa. Kansallinen liikkumavara on siis suuri sen suhteen, miten vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään. Myös Suomella on mahdollisuus tehdä kansallisia rajauksia.
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta ja Vammaisfoorumi ovat pyrkineet vaikuttamaan siihen, että vammaisten ihmisten elämänmittaiseen apuun ja tukeen tarvittavien palvelujen kilpailuttaminen rajataan uuden hankintalain soveltamisalueen ulkopuolelle.
Saatujen kokemusten perusteella kilpailutusmenettely ei mahdollista vammaisten ihmisten osallisuutta eikä vaikutusmahdollisuuksia heitä itseään koskevassa päätöksenteossa. Vammaisilla ihmisillä, eikä heidän läheisillään, ole päätösvaltaa omassa elämässään ja tämä on erittäin ongelmallinen lähtökohta mm. nyt ratifioidun YK:n Vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen näkökulmasta. Näistä kilpailutuksen aiheuttamista negatiivisista vaikutuksista on runsaasti kokemuksia, mutta niitä ei ole arvioitu uutta lakia valmisteltaessa. Voidaan kuitenkin todeta, että palvelujen käyttäjien asema on heikentynyt ja se altistaa monin tavoin huonolle kohtelulle jatkossakin. Yritysrakenteen kehitys on ollut täysin päinvastainen kuin mitä on tavoiteltu.
Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailutusta on perusteltu EU lainsäädännöllä. Kuitenkin tosiasia on, että EU maista vain Isossa-Britanniassa on käytössä yhtä laajamittaista kilpailutusta kuin Suomessa. Kuvaavaa on, että uusi EU direktiivi mahdollistaa huomattavasti korkeammat kynnysarvot kuin mitä Suomessa on.
Toinen kysymys on, että useat EU maat ovat rajanneet vammaisten ihmisten palvelut kilpailutusten ulkopuolelle. Perusteluina mm:
- Ranskassa lähes kaikki vammaisten ihmisten palvelut on jätetty kilpailutusdirektiivin soveltamisen ulkopuolelle. Tämä perustuu palvelunkäyttäjien haavoittuvaan asemaan. Vammaisten ihmisten palvelut on varattu luvanvaraisille, voittoa tavoittelemattomille toimijoille. Tämän lupamenettelyn nähdään täyttävän direktiivin kilpailutusta koskevat vaatimukset.
- Flandersissa kaikki vammaisten henkilöiden palvelut on jätetty kilpailutusten ulkopuolelle. Tämänhetkinen lainsäädäntö antaa ainoastaan voittoa tavoittelemattomille organisaatioille luvan ja rahoituksen tuottaa palveluja ja tukea kotona, päivätoiminnassa ja palvelutalossa. Vuonna 2017 kaikilla vammaisilla henkilöillä tulee olla henkilökohtainen budjetti, joko käteisenä tai voucherina. Henkilökohtaisella budjetilla tarvittava apu ja tuki voidaan järjestää lisensoitujen palveluntuottajien kanssa. Budjetti perustuu henkilökohtaiseen avun- ja tuentarpeen arviointiin. Lainsäädäntöä ollaan parhaillaan tarkastelemassa sen osalta, voisivatko myös voittoa tavoittelevat organisaatiot saada lisenssin tulevaisuudessa. Kilpailutusmenettelyä ei tulla edelleenkään noudattamaan.
- Irlannissa Health Services Executive eli HSE:llä on lainmukainen velvollisuus varmistaa, että kaikkien Irlannissa asuvien vammaisten henkilöiden tuen tarpeet täytetään. HSE täyttää tämän velvoitteensa ensiksi suorittamalla yksilöllisen tuen tarpeen arvioinnin ja sitten valitsemalla palveluntuottajan tuottamaan henkilön tarvitsemat palvelut. HSE ja palveluntuottaja muodostavat sopimuksen jonka nimi on Service Level Arrangement, jossa sovitaan hinnoista, henkilökunnan määrästä, palvelujen määrästä ja laajuudesta sekä siitä miten kansalliset velvoitteet kuten asiakasturva ja laatukriteerit täytetään. Näin ollen palveluja ei kilpailuteta vaan HSE valitsee tuentarpeen arvioinnin pohjalta sopivimman tuottajan ja tekee sopimukset näiden tuottajien kanssa. Tuottajat ovat voittoa tavoittelemattomia organisaatioita. Irlannissa on käyty keskustelua kilpailun avaamisesta joissain palveluissa kuten henkilökohtaisessa avussa mutta nämä mahdolliset kilpailutukset koskisivat vain uusia ja rajattuja palveluita.
Nämä esimerkit kertovat siitä, että kansallinen liikkumavara on suuri sen suhteen, miten vammaisten henkilöiden palvelut järjestetään. Myös Suomella on mahdollisuus tehdä kansallisia rajauksia. Vammaisten ihmisten elämänmittaiseen tukeen liittyvien palvelujen osalta on niin paljon näyttöä kilpailutusten toimimattomuudesta, että rajausten tekemiselle on kaikki perusteet. Toimijoiden välistä kilpailuahan emme vastusta.
Äskettäinen Espoon kaupungin kaikkia vammaisia henkilöitä koskeva kilpailutus sähköisine huutokauppoineen merkitsee paluuta huutolaisaikaan ja toivomme sen herättävän päätöksentekijät. Huutokaupan huutamisella ei ollut mitään yhteyttä myytävänä olleiden vammaisten ihmisten elämänmittaisin avun ja tuen tarpeisiin eikä espoolaisilla vammaisilla ihmisillä ollut mitään osallisuutta ja vaikutusmahdollisuutta.
On suuri vaara, että tulevien sote-alueiden yhteishankintayksikkö ottaa käyttöön tämän ”innovatiivisen” hankintatavan ja kilpailuttaa koko Suomen vammaisten ihmisten palvelut tällä epäinhimillisellä tavalla, ellei soveltamisalueen rajausta tehdä.
Ehdotuksemme on, että vammaisten henkilöiden välttämättömät, elämänmittaiseen apuun ja tukeen liittyvät palvelut rajataan hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle uudessa hankintalaissa jo valtioneuvoston esityksessä.
Vammaisfoorumi ry. Kehitysvamma-alan
asumisen neuvottelukunta
Kalle Könkkölä Risto Burman
Lisätietoja antavat:
Toiminnanjohtaja Risto Burman, Kehitysvammaisten
Tukiliitto, risto.burman@kvtl.fi,
0207 718 201
Lakimies Henrik Gustafsson, Invalidiliitto ry., henrik.gustafsson@invalidiliitto.fi,
044-7650693
Vammaisfoorumi ry on vuonna 1999 perustettu 32 valtakunnallisen
vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka edistää vammaisten ihmisten
yhteiskunnallista asemaa ja hyvinvointia. Autismi- ja Aspergerliitto on
sekä Vammaisfoorumin että Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan jäsen.