Vammaisfoorumin lausunto hankintalaista eduskunnan talousvaliokunnalle
Vammaisfoorumi esittää lausunnossaan eduskunnan talousvaliokunnalle, että hankintalakiehdotukseen tulee tehdä soveltamisalan rajaus siten, että hankintalakia ei sovellettaisi vammaisten ihmisten tarvitsemien elämänmittaisten palveluiden järjestämiseen.
Hankintalakiin
ehdotettavat muutostarpeet
1. Elämänmittaisten
vammaispalvelujen kilpailutusten haastavuus
Sosiaali- ja terveyspalveluiden
kilpailuttaminen on hankintateknisesti ja sopimusoikeuden näkökulmasta
erityisen haastavaa. Haastavuus liittyy palveluiden huomattavaan
monimuotoisuuteen ja vaatimukseen siitä, että niiden tulisi mukautua lukuisiin
eri tilanteisiin ja palveluyhdistelmiin. Vammaisten henkilöiden palvelut
edustavat tässä suhteessa kaikkein vaativinta tasoa.
Vaativien sosiaali- ja
terveyspalvelujen kilpailuttaminen hankintalain mukaisesti on vaikea tehtävä.
Vammaisten ihmisten palvelut, erityisesti sellaiset, joita henkilö tarvitsee
mahdollisesti koko elämänsä ajan, muodostavat näidenkin joukossa oman, erityisen
haastavan saarekkeensa.
Tämä johtuu erityisesti seuraavista asioista:
- vammaispalveluiden
tulee velvoittavan lainsäädännön mukaan mukautua siten, että henkilöllä on
mahdollisuus itsemääräämiseen omaa elämäänsä koskevissa ratkaisuissa
yhdenvertaisesti muiden kanssa, - vammaisten
ihmisten palveluilta edellytetään erityistä joustavuutta henkilön
elämätilanteen, tarpeiden ja terveydentilan muuttuessa ja - vammaispalvelujen
toteuttamisen kaari on poikkeuksellisen pitkä ja niiden toimivuus ihmisarvoisen
elämän perusta: palvelut voivat olla elämän pituisia ja niiden merkitys on
suuri ihmisten yhdenvertaisen yhteiskuntaan osallistumisen, kuten
työllistymismahdollisuuksien, kouluttautumisen ja perheen perustamisen
kannalta.
Vammaisfoorumi
esittää, että hankintalakiehdotukseen tulee tehdä soveltamisalan rajaus siten,
että hankintalakia ei sovellettaisi vammaisten ihmisten tarvitsemien
elämänmittaisten palveluiden järjestämiseen.
2. Sosiaali-
ja terveyspalvelujen, erityisesti vammaispalvelujen kilpailuttamisen keskeiset
ongelmat
Soveltamisalarajauksen lisäksi on
hallituksen esitystä välttämätöntä tarkentaa, jotta sosiaali- ja
terveyspalveluiden käyttäjäasiakkaiden asema ja oikeudet eivät enää jatkossa
vaarannu hankintamenettelyissä. Hankintalakia sovelletaan useissa vammaisten
ihmisten tarvitsemissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, kuten esim.
kuntoutuksessa, kuljetuspalveluissa, apuvälineissä, hoitotarvikkeissa ja
tulkkauksessa.
Palvelujen
sisältöä, asiakkaan asemaa ja perusoikeuksia turvaavat säännökset ja muu sosiaali-
ja terveydenhuollon aineellinen lainsäädäntö ei saa olla alisteinen
hankintalian säännöksille.
Asiakkaan oikeudet osallisuuteen ja mielipiteensä ilmaisemiseen ovat keskeisiä
järjestelmässämme (vrt. esim. uudistettu sosiaalihuoltolaki). Kilpailutukset
ovat nykyisen hankintalain voimassa ollessa johtaneet asiakkaan aseman ja
oikeudet vaarantaviin, monin tavoin kohtuuttomiin tilanteisiin.
Keskeiset ongelmat hankintalain
mukaisissa kilpailutuksissa asiakkaan, eli vammaisen henkilön kannalta ovat
näkemyksemme mukaan seuraavat:
- tarjouspyyntöjen
ja sopimusten ehdot eivät aina ole palveluja koskevan lainsäädännön mukaisia,
jolloin palveluja koskevaa lainsäädäntöä ei noudateta - kilpailutuksiin
liittyen kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevien asiakkaiden kohdalla
sattuu toistuvasti kohtuuttomia tilanteita, - asiakkaalla
ei ole osallisuutta tai vaikutusmahdollisuuksia hankintaprosessissa eikä
asiakaskunnan ääni siten välity hankintojen toteuttajille, - kilpailutusten
perusteella solmittujen sopimusten noudattamisen valvonta ei aina ole
tehokasta, - hankintalain
mukaan kilpailutettu palveluvalikoima ei jousta, kun asiakkaan palveluntarve
edellyttäisi muita ratkaisuja, - suorahankintaa
ei aina käytetä silloin, kun sille olisi perusteltu tarve ja - asiakkailla
ei ole tehokkaita oikeussuojakeinoja ja tukea niiden käyttämiseen silloin kun
asiakkaan oikeudet jäävät hankintaprosessin jalkoihin.
Vammaisfoorumi esittää lisäksi:
- kaikkien sote-palvelujen kansallisten
hankintojen kynnysarvo nostetaan EU:n hankintadirektiivin säännöksen tasolle
750 000 euroa (ei rajat ylittävää vaikutusta), - pelkästään halvimman hinnan käyttö
sote-palveluissa kielletään muutoksella 115 §:ään
- tehdään selvitys SGEI-menettelyn
käyttöönotosta rajattujen yleishyödyllisten palvelujen hankinnoissa.
3. Käyttäjäasiakkaan
oikeussuojan puutteiden parantaminen kilpailutuksissa
Palvelujen
käyttäjäasiakas jää palvelujen tilaajan ja tuottajan välisessä sopimuksessa
ulkopuoliseksi ja hankintalaki turvaa pääosin vain palvelutuottajien oikeudet
ja heidän tasapuolisen kohtelunsa. Palvelujen käyttäjäasiakkailla ei nykyisellään
ole käytännössä tehokkaita oikeussuojakeinoja hankintamenettelyissä. Tämä on
ongelma, koska tilaajan määrittelemät tarjouspyyntöjen ja sopimusten sisällöt,
kilpailuttamisesta vastaavien osaaminen ja palvelukuvausten ehdot määrittävät
usein tosiasiassa, saako vammainen henkilö lainmukaiset palvelunsa.
Asiakas
voi valittaa omaan palveluaan koskevasta asiakaskohtaisesta palvelupäätöksestä,
mutta koska päätös tehdään käytännössä vasta hankintaprosessin tultua
loppuunsaatetuksi ei siitä ole apua esimerkiksi asiakasosallisuuden jäädessä
toteutumatta hankintaprosessissa. Oikeussuojan heikkous näkyy käytännössä mm. asiakkaiden
vastentahtoisissa siirroissa asiakasta kuulematta jne.
Kilpailuttamisvelvollisuus
on Suomessa ulotettu liian laajalle, kattamaan myös kaikkien haavoittuvimmassa
asemassa olevien asiakkaiden ne palvelut joiden tulisi muodostaa asiakkaan
pysyvät, elämänkaaren mittaiset selviytymisen mahdollistavat puitteet ja koti. On
tärkeää, että asiakkaalla olisi tehokkaat oikeussuojakeinot käytössään, jos käy
niin, että hankintamenettely uhkaa johtaa asiakkaan oikeuksien tosiasialliseen
sivuuttamiseen. Koska kyseessä ovat tapauskohtaisesti hyvinkin merkittävät,
ihmisten elämää koskevat ratkaisut, ei oikeussuojan tulisi perustua pelkästään
jälkikäteiseen oikeussuojaan, kuten valitus- tai kantelumahdollisuuteen.
Asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus viime kädessä vaikuttaa asemaansa jo
hankintaprosessin aikana.
VAMMAISFOORUMI RY
Kalle Könkkola, puheenjohtaja
Ilona Toljamo, varapuheenjohtaja
Katso Vammaisfoorumin koko lausunto liitteineen TÄÄLTÄ.
Vammaisfoorumi ry on vuonna 1999 perustettu 32 valtakunnallisen
vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, joka edistää vammaisten ihmisten
yhteiskunnallista asemaa ja hyvinvointia. Autismi- ja Aspergerliitto on
sekä Vammaisfoorumin että Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan jäsen.