Vammaisfoorumin selvitys: Vammaisten lasten ja nuorten oikeudet toteutuvat puutteellisesti
Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen kyselyn mukaan vammaisten lasten ja nuorten oikeudet toteutuvat huonosti harrastuksiin osallistumisessa, oikeudessa saada yhdenvertaisesti sosiaali- ja terveyspalveluja sekä oikeudessa oppimiseen. Myös kokemukset epäasiallisesta kohtelusta ja syrjinnästä olivat yleisiä, varsinkin terveydenhuollossa.
Vammaisfoorumi ja Ihmisoikeuskeskus toteuttivat keväällä 2018 kyselyn YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Kyselyyn vastasi 164 alle 25-vuotiasta vammaista lasta ja nuorta tai heidän vanhempaansa. Erityisesti alle 16-vuotiaat lapset, mutta myös 16-25-vuotiaat nuoret kokivat tilanteensa monilta osin huonommaksi kuin muut vastaajat.
Vammaiset lapset ja nuoret haluavat harrastaa ja tehdä samoja asioita kuin muutkin ikäisensä. Kyselyyn vastanneilla lapsilla ja nuorilla oikeus osallisuuteen ei kuitenkaan toteutunut, koska yhdenvertaista osallistumista tukevat palvelut, kuten henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut ja tulkkauspalvelut, olivat puutteellisia. Lapsilla ja nuorilla oli runsaasti tarvetta henkilökohtaiselle avulle, mutta iso osa heistä ei saanut joko lainkaan henkilökohtaista apua tai sen määrä ei ollut riittävä. Harrastuksissa ja muissa vapaa-ajan toiminnoissa avustaminen jäi usein vanhemmille, jotka olivat muutenkin suurimmalta osin vastuussa avustamisesta vuorokauden ympäri.
”Äiti on mun avustaja,” toteaa yksi kyselyn vastaajista.
Alle 16-vuotiaiden ikäryhmässä 58 % oli kokenut epäasiallista kohtelua terveydenhuollossa. Lähes puolet koki, että vammaisen lapsen oikeutta elämään oli kyseenalaistettu suoraan tai välillisesti. Terveydenhuollossa syrjintäkokemuksia aiheuttivat vammaisuuden perusteella tehdyt hoidonrajaukset, vaikeudet hoitoon pääsyssä ja hoidon saamisessa sekä vähättelevä kohtelu. Kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa oli puutteita, eikä henkilökunnalla ollut riittävästi osaamista vammaisten lasten kohtaamiseen.
Eräs kyselyyn vastaaja kertoo: ”Vaikeavammaisen hoidon järjestelyiden kokonaisvastuu on täysin omaisilla. Omaisia on yritetty painostaa allekirjoittamaan hoitorajoituksia.”
Koska kyselyn otos ei ollut edustava, tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia vammaisia lapsia ja nuoria. Niitä voidaan voi kuitenkin pitää suuntaa antavina. Vammaisen lapsen ja nuoren kehityksen kannalta on tärkeää, että hän pääsee osallistumaan ja tapaamaan muita saman ikäisiä itsenäisesti ilman vanhempiaan. Tarpeiden mukaiset palvelut tukevat vammaisen lapsen yhdenvertaista osallistumista ja auttavat myös koko perhettä jaksamaan. Vammaisten lasten ja heidän perheidensä oikea-aikaisiin palveluihin tulisi panostaa, ennen kuin ongelmat pääsevät kärjistymään ja johtavat raskaampien palvelujen tarpeeseen.
Suomi ratifioi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vuonna 2016. Vammaisalan järjestöjä edustava Vammaisfoorumi valmistelee vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanosta rinnakkaisraporttia YK:lle, jossa hyödynnetään myös kyselyn tuloksia. Laajan kyselyn tuloksia työstettiin kuudessa eri työryhmässä. Autismiliitto koordinoi Vammaisten lasten ja nuorten työryhmän raportin valmistelua. Kaikkien työryhmien raportit löytyvät Vammaisfoorumin sivuilta: https://vammaisfoorumi.fi/lausunnot/
Lisätietoja: Sari Valjakka, sari.valjakka(at)autismiliitto.fi
Vaikuttamistoiminnan asiantuntija, Autismiliitto ry