Vammaisfoorumin selvitys: Vammaisten lasten oikeus olla oma itsensä toteutuu huonosti
Nyt vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien viikkoa, jonka teemana on lapsen oikeus olla oma itsensä. Vammaiset lapset ja nuoret haluavat harrastaa ja tehdä samoja asioita kuin muutkin ikäisensä, mutta käytännössä yhdenvertaisuus muiden lasten kanssa toteutuu huonosti.
Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen kyselyyn vastanneista alle 16-vuotiaista tai heidän vanhemmistaan 69 prosenttia oli sitä mieltä, että harrastuksiin osallistuminen oli onnistunut huonosti tai melko huonosti. Osallistumista estivät esimerkiksi henkilökohtaisen avun, kuljetuspalveluiden ja tulkkauspalveluiden puutteellisuus. Lapsilla ja nuorilla oli runsaasti tarvetta henkilökohtaiselle avulle, mutta iso osa heistä ei saanut joko lainkaan henkilökohtaista apua tai sen määrä ei ollut riittävä. Harrastuksissa ja muissa vapaa-ajan toiminnoissa avustaminen jäi usein vanhemmille, jotka olivat muutenkin suurimmalta osin vastuussa avustamisesta vuorokauden ympäri.
Vammaisten lasten ja nuorten oikeus yhdenvertaiseen oppimiseen ja koulutukseen toteutuu kyselyn tulosten perusteella huonosti. Alle 16-vuotiaiden ikäryhmässä 64 prosenttia oli kokenut syrjintää koulutuksessa. Syrjinnän kokemuksia aiheuttivat etenkin riittämätön oppimisen tuki, liian suuret opetusryhmät sekä pienryhmäopetuksen puute. Myös opettajilta koettiin puuttuvan osaamista vammaisten oppilaiden kohtaamiseen ja heidän oppimisensa tukemiseen. Noin kolmannes oli kohdannut koulussa esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä ongelmia usein tai melko usein. Vastaajat kertoivat myös kiusaamiskokemuksistaan koulussa. Vastaukset kertovat karua kieltä viime vuosien kehityksestä, jossa koulutukseen on kohdistunut kovia leikkauksia ja samaan aikaan kouluinkluusiota on toteutettu säästötoimenpiteenä.
Vammaisille ja toimintarajoitteisille lapsille on varmistettava riittävä oppimisen ja koulunkäynnin tuki. Kouluinkluusion onnistumiseen tarvitaan riittäviä resursseja, erityisosaamista sekä kaikille sopivia oppimisympäristöjä. Vammaisen lapsen ja nuoren kehityksen kannalta on tärkeää, että hän pääsee myös vapaa-ajallaan osallistumaan ja tapaamaan muita saman ikäisiä ilman vanhempiaan. Tarpeiden mukaiset palvelut tukevat vammaisen lapsen yhdenvertaista osallistumista ja auttavat myös koko perhettä jaksamaan. Hallitusohjelman tavoite turvata harrastus jokaiselle lapselle tulee toteuttaa vammaiset ja toimintarajoitteiset lapset huomioiden.
Suomi ratifioi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen vuonna 2016. Vammaisfoorumi ja Ihmisoikeuskeskus toteuttivat keväällä 2018 kyselyn YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Kyselyyn vastasi 164 alle 25-vuotiasta vammaista lasta ja nuorta tai heidän vanhempaansa. Koska kyselyn otos ei ollut edustava, tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia vammaisia lapsia ja nuoria. Niitä voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina. Ne ovat myös linjassa sen kanssa, millaista viestiä vammaisjärjestöjen neuvontapalveluihin tulee vammaisperheiltä.
Vammaisfoorumi ry on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 280 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta henkilöä.
Lisätietoja:
Sari Valjakka, vaikuttamistoiminnan asiantuntija, Autismiliitto ry, (sari.valjakka@autismilitto.fi p. 050 308 7806)
Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, (tanja.salisma@tukiliitto.fi, p. 050 3160 663)
På svenska:
Handikappforums utredning: Rätten att vara sig själv förverkligas dåligt för barn med funktionsnedsättning
Nu firar vi den internationella veckan för barnens rättigheter, vars tema är barnets rätt att få vara sig själv. Barn och unga med funktionsnedsättning vill ägna sig åt hobbyer och göra likadana saker som jämnåriga. I praktiken förverkligas jämställdheten med andra barn tyvärr dåligt.
Av de under 16 åriga barn, eller deras föräldrar, som besvarat Handikappforums och Människorättscentrets enkät, var 69 procent av den åsikten att deltagandet i hobbyer hade lyckats dåligt eller rätt dåligt. Hindren för deltagandet var brister i personlig assistans, färdtjänster och tolkningstjänster för att nämna några exempel. Barn och unga hade stort behov av personlig assistans, men en stor del av dem fick antingen ingen, eller otillräcklig, personlig assistans. Hjälpandet ankom ofta på föräldrarna inom ramen för hobbyer och andra fritidsaktiviteter. De är annars också huvudansvariga för hjälpen dygnet runt.
Rätten till inlärning och utbildning förverkligas dåligt för barn och unga med funktionsnedsättning, enligt enkäten. I under 16-åringarnas grupp hade 64 procent upplevt diskriminering inom utbildningen. Upplevelser med diskriminering förorsakades också av bristfälligt stöd i inlärningen, överdimensionerade grupper och bristen på lärande i små grupper. Man upplevde också att lärarna hade brister i bemötandet med elever med funktionsnedsättning och i stödandet av deras inlärning. Cirka en tredjedel hade stött på problem relaterade till tillgängligheten, ofta eller rätt ofta. Enkätens svarare berättade också om sina mobbningsupplevelser i skolan. Svaren talar sitt dystra språk om utvecklingen under de senaste åren, med hårda nedskärningar inom utbildningen samtidigt som inklusion inom skolan förverkligats som sparåtgärd.
Ett tillräckligt stöd bör säkerställas för barn med funktionsnedsättning, inom inlärning och skolgång. För att inklusion inom skolan ska lyckas behövs tillräckliga resurser, specialkompetens och inlärningsmiljöer som passar alla. För barn och unga med funktionsnedsättning är det viktigt med tanke på den personliga utvecklingen att hen även får delta och träffa jämnåriga utan föräldrar på fritiden. Behovsanpassade tjänster stöder det jämställda deltagandet för barn med funktionsnedsättning och hjälper också hela familjen att orka. Regeringsprogrammets målsättning att säkra hobbyverksamhet för vartenda barn ska förverkligas så att barnen med funktionsnedsättning tas med i beräkningen.
Finland ratificerade 2016 FN:s konvention om rättigheter för personer med funktionsnedsättning. På våren 2018 genomförde Handikappforum och Människorättscentret enkäten om hur FN:s funktionshinderkonvention förverkligas i Finland. I enkäten deltog 164 barn och unga med funktionsnedsättning under 25 år, eller deras föräldrar. Eftersom enkätdatan inte är tillräckligt representativ kan resultaten inte generaliseras att gälla alla barn och unga med funktionsnedsättning. Resultaten kan ändå betraktas som riktgivande. Resultaten är även i linje med budskapet till funktionshinderorganisationernas rådgivning från familjer med barn som har en funktionsnedsättning.
Handikappforum rf är en samarbetsorganisation för 30 riksomfattande handikapporganisationer med syftet att främja jämlikheten och möjligheter till jämställt deltagande för personer med funktionsnedsättning i samhället. Handikappforum representerar via sina medlemsorganisationer cirka 280 000 personer med funktionsnedsättning och långtidssjukdom.
Vidare information:
Sari Valjakka, sakkunnig inom påverkansarbete, Autism Finland rf, (sari.valjakka@autismilitto.fi p. 050 308 7806)
Tanja Salisma, jurist, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, (tanja.salisma@tukiliitto.fi, p. 050 3160 663)
Marica Nordman, jurist, SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder (marica.nordman@samsnet.fi p. 050 4430 576)