Vammaisjärjestöjen viesti hallituksen puoliväliriiheen: eläkkeensaajan asumistuki ei ole säästökohde
Vammaisfoorumi vetoaa hallitukseen: Eläkkeensaajan asumistukeen ei tule kajota hallituksen puoliväliriihessä. Eläkkeensaajan asumistuki ei ole kannustinloukku, vaan osa minimitoimeentulon turvaa. Tuen leikkaukset johtavat välittömästi toimeentulotuen tarpeeseen.
1. Eläkkeensaajan
asumistuki on keskeinen osa saajansa perustoimeentuloa, keskeinen edellytys
asumiseen asunnottomuuden sijaan. Se ei ole mukavuusetuus muiden tulojen tai
etuuksien lisäksi. Eläkkeensaajan asumistuen saajat ovat jo lähtökohtaisesti
köyhiä, usein vain takuueläkettä saavia. Viimeisimmät selvitykset kertovat,
että takuu- ja kansaneläkettä tulisi korottaa merkittävästi, jotta köyhyysraja
ylittyisi.
2. Eläkkeensaajan
asumistukea saa 198 948 henkilöä (2/2017). Keskimääräinen eläkkeensaajan
asumistuki on 227,1 € (2/2017) ja keskimääräiset asumismenot 494,8 €/kk. Vuonna
2016 eläkkeensaajan asumistukia maksettiin 559 m€, vuonna 2015 532 m€, kasvua
oli 5%.
3. Vuoden
2015 tammikuusta 2017 tammikuulle tuen saajien määrä on kasvanut noin 10
000:lla, josta kasvusta noin puolet koostuu erilaisissa palvelutaloissa ja
asumispalveluyksiköissä asuvista. Kaikista tuen saajista erilaisissa
palvelutaloissa ja asuntoloissa asuu noin 20%.
4. Eläkkeensaajan
asumistuen saajista enemmistö on naisia (62 %). Noin 40 prosenttia tuen
saajista on alle 65 vuotiaita, heistä taas enemmistö on miehiä. Kaikista tuen
saajista yksin asuvia on 91 %.
Tuensaajista vuokralla asuvia on 83%.
5. Eläkkeensaajan
asumistuen aiheuttamien kustannusten kasvu on viimeisten tilastojen (2/2017)
mukaan hidastunut, mahdollisesti taittunut. Viimeisten kahden vuoden osalta
kasvua selittävät saajien määrän kasvu, josta osa on tavoitellun vanhus- ja
vammaishuollon rakennemuutoksen seurausta. Lisäksi tuensaajien
asumiskustannukset ovat vuokra-asunnoissa kasvaneet 5,2 % tammikuulta 2015
tammikuulle 2017. Jos eläkkeensaajan asumistukien maksaminen jatkuu tammi- ja helmikuun
2017 tasolla loppuvuoden, jäävät asumistukimenot jotakuinkin vuoden 2016
tasolle.
6. Kaikista
asumisen suorista tuista eläkkeen saajan asumistuen osuus oli 29 % vuonna 2016.
Sen osuus on pudonnut vuodesta 2015 lähes neljä prosenttiyksikköä. Asuntolainan
verovähennykset huomioon ottaen, eläkkeensaajien asumistuen osuus asumisen
tuista on alle viidennes (n. 19 %).
7. Eläkkeensaajan
omat keinot asumiskustannusten alentamiseksi, kuten asunnon vaihto halvempaan
ovat erittäin rajatut. Suuri osa eläkkeen saajan asumistuen saajista on eri
tavoin vammaisia henkilöitä. Esteettömien asuntojen tarjonta on vielä hyvin
rajattua, koko asuntokannasta (2,9 miljoonaa asuntoa) tällaisten asuntojen
osuus on runsaat 10%. Erilaisissa
palvelutaloissa yms. asuvien asunnon vaihdon mahdollisuudet ovat niin ikään
vähäiset. Käytännössä heille osoitetaan asumispaikka sieltä, missä on tilaa, ja
näin ollen heillä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta valita asuntoaan eikä
vaikuttaa kustannuksiin.
Kuten edellä todettiin, ovat tukea saavista asukkaista
valtaosa yksin asuvia. Pienasuntojen markkinat ovat kuumimmat, edullisten
pienasuntojen tarjonta on hyvin vähäistä. Yksin asuvalle sosiaaliset suhteet
lähiympäristöön ja ympäristön tuttuus ovat olennainen osa päivittäistä
pärjäämistä. Asunto ei ole sämpylän tai saippuan tapainen kulutushyödyke, jo-ka
on kulutettavissa missä tahansa. Sosiaalisten suhteiden ja tuen menetys saattaa
johtaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen kasvuun.
8. Palvelutaloissa
ja palveluasunnoissa asuvien vuokriin sisältyvät useimmiten myös
viranomaisvaatimuksiin ja -määräyksiin perustuvien erilaisten
turvallisuusteknisten laitteiden ja järjestelmien (mm. automaattiset
palohälytykset ja sprinkler -järjestelmät) ylläpito-, huolto- ja
tarkastusmaksut. Vasta selvitetyn mukaan em. osuus vuokrasta on 0,8-1,1
€/m²/kk, joka tarkoittaa keskimäärin noin 40 euroa kuukaudessa asukasta kohti.
Vastaavia kustannuksia ei ole muilla asukkailla, kuten yleistä asumistukea
saavilla.
9. Jos
eläkkeensaajien asumistukimenoista halutaan säästää, tulisi huomiota kiinnittää
pienimpien eläkkeiden merkittävään tasokorotukseen, vuokrakehitykseen ja sen
taustalla oleviin tekijöihin sekä edullisten, esteettömien vuokra-asuntojen
tarjontaan. Myös rakentamisen ja asuntomarkkinoiden toimivuutta voi olla
tarpeen arvioida. Kauppalehden (18.6.2016) mukaan yksistään Helsingissä on
tyhjiä tai muussa kuin asuntokäytössä olevia asuntoja jopa 30 000. Onko
mahdollisesti joitakin käänteisiä kannusteita, jotka ehkäisevät asuntojen tuloa
markkinoille ja vuokratasojen alentumista.
Helsingissä 20.3.2017
VAMMAISFOORUMI RY
Kalle Könkkölä Ilona Toljamo
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
Vammaisfoorumin kannanotto 20.3.2017
Vammaisfoorumi ry
edustaa 30 vammaisalan järjestöä/liittoa, joiden piirissä on noin 280 000
henkilöjäsentä. Autismi- ja Aspergerliitto on Vammaisfoorumin jäsen.