Vammaisjärjestöt: Liikkumista rajoitetaan lainvastaisesti vammaispalveluissa
Moni asumisyksikössä asuva autismikirjon tai kehitysvammainen ihminen ei ymmärrä, miksi ei ole saanut nähdä vanhempiaan kahteen kuukauteen. Ero läheisistä kuormittaa varsinkin äitienpäivän lähestyessä. Lain mukaan vain koronaan sairastuneen tai sille altistuneen voi eristää tai asettaa karanteeniin.
Koronapandemiaan liittyviä liikkumisrajoituksia sovelletaan vammaispalveluissa kirjavasti ja osittain lainvastaisesti. Järjestöjen tietoon on tullut, että asumisyksiköissä rajoitetaan myös muiden kuin sairastuneiden ja altistuneiden asukkaiden liikkumista, kotilomia ja ulkoilua – vastoin lakia sekä sosiaali -ja terveysministeriön ohjeistusta (1.4.2020).
Joissain ryhmäasumisen yksiköissä kotilomat on kielletty kaikilta. Toisaalla vaaditaan jopa koko perheeltä kahden viikon karanteenia ennen kuin henkilö voi palata asumisyksikköön, jos hän käy kotilomalla. Myös erilaisten asukkaille palveluja tuottavien ammattilaisten, kuten terapeuttien, avustajien ja tulkkien, pääsyä asumisen yksiköihin on lain ja ohjeiden vastaisesti estetty.
Ihmetystä herättää myös se, että tiukka vierailujen rajoittaminen vammaisten henkilöiden asumisyksiköissä jatkuu toistaiseksi, vaikka monia muita rajoituksia puretaan. Kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt eivät ole samanlaisia eikä kaikissa vammaisten ihmisten asumisyksiköissä asu riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä.
Kehitysvamma-alan järjestöt Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto ja FDUV esittävät, että vierailuja ryhdyttäisiin toteuttamaan turvallisesti erilaisilla järjestelyillä ja suojaimia käyttäen. Läheisten tapaamisia voitaisiin järjestää myös esimerkiksi asumisyksikön ulkopuolella turvallisuutta ja varovaisuutta kunnioittaen, kuten joissakin asumisyksiköissä jo tehdään. Vaikka kontaktien välttämistä suositellaan, kotilomiakaan ei voi kieltää, jos perusteltua epäilystä tartunnasta tai altistumisesta ei ole.
Ero läheisistä kuormittaa ja turhauttaa monia asukkaita ja omaisia. Pitkittyessään tilanne uhkaa ihmisten jaksamista ja hyvinvointia yhä vakavammin. Äitienpäivä on surullinen päivä ilman toivoa tapaamisesta lähitulevaisuudessa. Monet perheet, joissa on kehitysvammainen perheenjäsen, eivät ole koskaan elämässään olleet näin kauan erossa toisistaan.
Kouluun paluu huolettaa
Erityislapsiperheet ovat äärirajoilla jaksamisessaan, erityisesti etävarhaiskasvatuksen tai etäkoulun takia samoin kuin omaishoidon vapaapäivien ja muiden jaksamista tukevien palveluiden puuttuessa. Perheet eivät uskalla käyttää omaishoidon vapaitaan, jos tämä tarkoittaa läheisen viemistä asumisyksikköön. Yksittäistapauksissa omaishoidon vapaita ei ole voinut käyttää asumisyksikön vierailukiellon takia, kun korvaavaa paikkaa ei ole tarjottu.
Vammaisten lasten perheet ovat huolissaan koulujen aloituksesta ja siitä, miten turvallisuusohjeiden noudattaminen siellä sujuu. Myös erityisopettajilta on saatu viestejä, etteivät he pidä koulujen avaamista ja koulutoimen järjestämistä pariksi viikoksi perusteltuna. Myös koulukyytien turvallisesta järjestämisestä toivotaan tarkempaa ohjeistusta. Tästä huolimatta useammat perheet ovat joutuneet tekemään päätöksen päästää lapsi takaisin kouluun, koska voimavarat alkavat olla lopussa.
Huolta perheissä herättää se, miten järjestetään etäopetusta ja sen tukea 14.5. jälkeen niille, jotka jäävät edelleen kotiin lapsen tai muun perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen vuoksi. Vanhempien huolena on, että opetukseen ei saada riittävästi tukea koulusta, vaan lapset jäävät kokonaan vanhempien vastuulle viimeisiksi kouluviikoiksi.
Kelan väliaikaiseen epidemiatukeen toivotaan erityislapsiperheissä jatkoa, sillä riskiryhmään perussairauksiensa vuoksi kuuluvat lapset ja nuoret eivät voi palata kouluun toukokuussa. Näiden lasten hoidon ja tuen tarve ei myöskään lopu koulujen päättymiseen, vaan osa vanhemmista joutuu luopumaan töistään tai vähentämään työtuntejaan pidemmäksi aikaa. On myös selvitettävä pikaisesti väliinputoajien, kuten perusopetusiän ylittäneitä vammaisia lapsiaan kotona hoitavien vanhempien tuen tarve, kuten eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta väliaikaista tukea koskevan lain hyväksyessään edellytti.
Lisätietoa:
Risto Burman, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Tukiliitto, risto.burman(at)tukiliitto.fi, p. 050 5569900
Susanna Hintsala, kansalaisuusyksikön johtaja, Kehitysvammaliitto, susanna.hintsala(at)kvl.fi, p. 040 7416179
Lisbeth Hemgård, FDUV, verksamhetsledare, lisbeth.hemgård(at)fduv.fi, p. 040 5264369
Pia-Maria Ala-Kihniä, järjestösuunnittelija, Autismiliitto puh. pia-maria.ala-kihnia(at)autismiliitto.fi p.050 4063 833
Autismiliitto on mukana Kehitysvammaliiton, Kehitysvammaisten Tukiliiton ja FDUV:n työryhmässä, joka tuottaa viikoittain tietoa Valtioneuvoston Tilannekeskukselle koronakriisin vaikutuksista mm. autismikirjon ihmisten elämään ja arkeen.
Tietoa, huolia ja kokemuksia korona-ajan vaikutuksista voi lähettää sähköpostitse järjestösuunnittelija Pia-Maria Ala-Kihniälle, pia-maria.ala-kihnia(at)autismiliitto.fi
Lue aiemmat tiivistelmät työryhmän viikkoraporteista Valtioneuvostolle: