Vammaisjärjestöt: uusi vammaispalvelulaki on toimeenpantava suunnitellusti
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on julkaissut hallitusneuvotteluihin toimitettuja aineistoja, joissa käsitellään vammaispalvelulain voimaantulon mahdollista siirtämistä ja sisällöllisten muutosten tekemistä eduskunnan keväällä 2023 hyväksymään lakiin. STM vastustaa näitä ja katsoo, ettei voimaantulon siirtäminen ole mahdollista.
Vammaispalvelulaki ja vammaisten palvelut kaipaavat kehittämistä jatkossakin, ja myös vammaisjärjestöjen näkemykset eroavat paikoin toisistaan. Uuden lain voimaantuloa ei kuitenkaan pidä viivyttää, sillä laissa on useita välttämättömiä uudistuksia.
Kevään 2023 eduskuntakäsittelyssä lakiuudistus hyväksyttiin yksimielisesti. Luottamus päätöksenteon jatkuvuuteen kärsisi olennaisesti, mikäli yksimielisesti tarpeelliseksi katsottua uudistusta ei viedäkään eteenpäin. Myös Suomen kansainvälinen uskottavuus vammaisten oikeuksien edistämisessä kärsisi merkittävästi, jos jo kertaalleen hyväksyttyä lainsäädäntöä ei aiotakaan toteuttaa. On myös perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta kyseenalaista, voidaanko tällaiseen heikennykseen ryhtyä.
Uuteen lakiin valmistaudutaan tällä hetkellä hyvinvointialueilla, yrityksissä ja järjestökentällä. Esimerkiksi henkilökohtaisen avun eri toteuttamistapoja pitää olla uuden lain mukaan nykyistä paremmin saatavilla 1.10.2023 alkaen, eli hyvinvointialueiden pitää tehdä valmisteluja asiassa jo nyt. Sama koskee useita muita palveluja, joista voi olla tarve tehdä sitovia sopimuksia.
Hallitusneuvotteluista vastaavien tulee mahdollisimman pian vahvistaa se, että vammaispalvelulaki tulee voimaan eduskunnan hyväksymällä tavalla.
Kannanotossa mukana ovat
- Autismiliitto
- FDUV
- Hengitystuki ry
- Heta – henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry
- Kehitysvammaisten tukiliitto
- Kehitysvammaliitto
- Kynnys ry
- Mielenterveyden keskusliitto ry
- Muistiliitto
- SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder
- Vammaisperheyhdistys Jaatinen ry
