Vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentaminen heikentäisi vammaisten ihmisten oikeuksia
Autismiliitto katsoo, että esitysluonnos vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamisesta on YK:n vammaissopimuksen vastainen ja vaatii, ettei esitystä viedä tässä muodossa eteenpäin.
Autismiliiton mielestä uudistuksen tavoitteet toteutuisivat huomattavasti paremmin siten, että uutta lakia sovellettaisiin 1.1.2025 alkaen sellaisena kuin se alun perin hyväksyttiin, ja lain toteutumista ja sen vaikutuksia seurattaisiin tiiviisti yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa ja ryhdyttäisiin tarvittaessa korjaaviin toimiin.
YK:n vammaissopimus ja sen mukaiset tavoitteet vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta ovat tippuneet esitysluonnoksesta pois ja näkökulma on järjestelmäkeskeinen. Autismiliitto korostaa, että vammaisen henkilön määritelmä ja toimintakyvyn osa-alueet tulee palauttaa takaisin pykälään hyväksytyn lain mukaisesti.
Nyt esitetyssä muodossa vammaisen henkilön määritelmä on liian yleinen ja ympäripyöreä. Se ei selkeytä lain soveltamisalaa vaan johtaa suurempaan tulkinnanvaraisuuteen lain soveltamisessa. Myönteistä kuitenkin on, että sosiaalinen toimintarajoite huomioidaan perusteluissa yhtenä toimintakyvyn osa-alueena ja sitä avataan aiempaa tarkemmin. Myös vammaisuuden sosiaalinen malli ja YK:n vammaissopimuksen mukaiset tavoitteet itsenäisen elämän, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta tulee palauttaa takaisin soveltamisalapykälään.
Väliinputoamistilanteet jatkuisivat
Esitys herättää suuren huolen väliinputoamistilanteiden jatkumisesta ja lisääntymisestä entisestään. Autismiliitto vaatii, että alkuperäinen tavoite väliinputoamisten ehkäisystä palautetaan vammaispalvelulakiin. Myös vammaryhmät, joita väliinputoaminen erityisesti koskee, kuten autismikirjon ja muut neurokirjon henkilöt (esim. henkilöt, joilla on ADHD, Tourette tai kehityksellinen kielihäiriö) sekä lievästi kehitysvammaiset henkilöt, tulee nimenomaisesti mainita tässäkin esityksessä, mikäli se hyväksyttäisiin.
Nykytilanteessa monet autismikirjon henkilöt, joilla ei ole kehitysvammaa, ovat jääneet vaille tarvitsemiaan palveluja, ja tämä uhkaa jatkua edelleen. Koska kyse on välttämättömistä palveluista ja koska asiakkaat tarvitsevat palvelunsa joka tapauksessa, myös korkeiden kustannusten kertyminen esim. lastensuojelun sijoituksista ja muista raskaista ja kalliista palveluista jatkuisi.
Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti vammaispalvelulain soveltamisalaa koskevassa lausunnossaan (StVM 2/2023 vp), että haavoittuvassa asemassa olevien lasten, kuten autismikirjon ja muiden neurokirjon lasten, palvelut varmistetaan.
Uudistus murentaisi erityislakien merkitystä
Autismiliitto korostaa, että laista tulee poistaa kirjaus, että palvelujen tosiasiallisella saatavuudella tai maksuttomuudella ei olisi mitään merkitystä arvioitaessa sitä, minkä lain mukaan henkilölle myönnetään palveluja. Tämä murentaa erityislakien ja subjektiivisten oikeuksien merkitystä. Suuri osa vamman vuoksi välttämättömistä palveluista voitaisiin hivuttaa yleislainsäädännön, kuten sosiaalihuoltolain nojalla järjestettäviksi, kunhan yleislainsäädäntö on lain kirjaimen tasolla riittävän hyvää. Muutos olisi perustavanlaatuinen ja pahimmillaan uhkaisi perustuslaissa turvattua oikeutta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Välttämättömistä vammaispalveluista säästäminen ei tuo säästöä
Kyseessä on säästölaki, joka toteutuessaan tarkoittaisi vuositasolla 60–70 miljoonan euron suuruista leikkausta vammaisten henkilöiden palveluihin hallitusohjelmaan verrattuna. Haavoittuvassa asemassa olevalle ihmisryhmälle pääosin subjektiivisina oikeuksina turvatut vammaispalvelut eivät saa olla säästökohde. Heikoimmassa asemassa olevilta leikkaaminen on vastoin Suomen perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita. Vammaispalvelut ovat välttämättömiä palveluja, joiden tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja itsenäistä elämää. Kustannussäästöjä ei synny välttämättömistä vammaispalveluista säästämällä. Välttämätön avun ja tuen tarve vain siirtyy muualle ja tuottaa ongelmien kärjistyessä korkeampia kustannuksia muissa palveluissa.
Välttämättömän tuen ja palvelujen puute voi johtaa autismikirjon lasten ja nuorten kouluakäymättömyyteen sekä myöhemmin opiskelujen ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen ja syrjäytymiseen. Tämä on ristiriidassa hallituksen työllistymistavoitteiden kanssa. Yhteiskunnalle aiheutuu lapsuudessa tai nuoruudessa alkaneesta syrjäytymisestä suuria taloudellisia kustannuksia henkilön koko elinkaaren aikana. Myös monet autismikirjon lasten vanhemmat uupuvat ja joutuvat jäämään työelämästä pois avun ja tuen puutteen vuoksi.