Vammaispalvelulain uudistus on tärkeää saada maaliin, mutta vielä tarvitaan korjauksia

Sosiaalisen toimintakyvyn huomioiminen ehkäisee väliinputoamisia

Autismiliitto kiittää erityisesti lakiesityksen soveltamisalaa ja sitä, että siinä huomioidaan sosiaalinen toimintakyky, joka on keskeinen osa-alue autismikirjon ihmisten toimintakyvyssä. Kansainvälisessä ICF-luokituksessa toimintakyky jaetaan fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Autismi vaikuttaa siihen, miten ihminen viestii, kommunikoi ja on vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Sosiaalisen toimintakyvyn haasteet voivat heikentää autismikirjon ihmisen mahdollisuuksia selviytyä arjen toiminnoista, osallistua ja toimia yhteiskunnassa.

Tavoite väliinputoamisten ehkäisystä on erittäin tärkeä, koska nykytilanteessa monille ei-kehitysvammaisille autismikirjon ihmisille ei myönnetä palveluja vammaispalvelulain eikä kehitysvammalain perusteella, mutteivat he myöskään saa tarpeitaan vastaavia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Tällöin ongelmat kärjistyvät, ja seurauksia yritetään paikata raskaammilla ja kalliimmilla erityispalveluilla kuten lastensuojelun sijoituksilla.

Tärkeimmät korjaustarpeet esityksessä liittyvät asiakasmaksurasituksen kasvuun, työ- ja päivätoiminnan sekä työhönvalmennuksen järjestämiseen ja yhdenvertaiseen vapaa-ajan apuun.

Asiakasmaksujen korotuksista tulee luopua

Ehdotetut maksut eivät ole normaalisuusperiaatteen mukaisia ja voivat estää tarvittavien palveluiden käyttämistä, mistä voi syntyä muita ongelmia ja kustannuksia. Kuljetusten omavastuiden seurauksena etenkin työ- ja päivätoiminnassa käyvien työkyvyttömyyseläkkeellä olevien pienituloisten ihmisten maksurasitus kasvaisi merkittävästi.

Palvelukuljetusten ja aamu- ja iltapäivähoidon muuttuminen maksullisiksi voisi heikentää merkittävästi vammaisen lapsen perheen taloudellista tilannetta sekä estää palvelujen käyttöä. Vamman vuoksi tarvittava aamu- ja iltapäivätoiminta tulee viimeistään kolmannelta luokalta alkaen järjestää normaalisuusperiaatteen mukaisesti jatkossakin vammaispalvelulain mukaisena lyhytaikaisena huolenpitona. Tällöin vammattomat ikätoverit eivät palvelua yleensä enää tarvitse eivätkä saa.

Maksun lapsen kodin ulkopuolella asumisesta tulee perustua lapsen omiin tuloihin, eikä vanhempien elatusvelvollisuuteen. Muuten vanhemmat joutuvat maksamaan elatusta lähes kaksinkertaisesti.

Työ- ja päivätoimintaan ja valmennukseen tarvitaan muutoksia

Päivätoimintaa tulee jatkossakin voida saada yksilöllisen tarpeen perusteella ilman kategorisia rajauksia siten, että sitä voi esimerkiksi saada limittäin työllisyyttä edistävän toiminnan ja työtoiminnan kanssa.
Yhdymme Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Kehitysvammaliiton ehdotukseen, että kehitysvammalain työtoimintaa koskevat säännökset tulee jättää voimaan siihen saakka, kunnes tästä toiminnasta säädettäisiin tarkemmin esimerkiksi työelämäosallisuutta edistävässä lainsäädännössä.

Tuetun työn työhönvalmennus tulee lisätä valmennus-pykälään, kuten vammaispalvelulainsäädännön uudistuksessa on aiemmin suunniteltu.

Vapaa-ajan apua tulee saada yhdenvertaisesti

Esitämme henkilökohtaisen avun voimavararajauksen poistoa. Pidämme syrjivänä, että henkilökohtaisen avun ulkopuolelle jäisivät henkilöt, jotka tarvitsevat kaikkein eniten apua ja tukea. Vähintään erityinen osallisuuden tuki tulee säätää yhtä vahvaksi ja kattavaksi kuin vapaa-ajan henkilökohtainen apu (30 h/kk:ssa).

Uudistuksen toimeenpanoa, vaikutuksia ja toteuttamiseen varatun rahoituksen riittävyyttä tulee seurata tarkasti. Tarvittaessa rahoitusta on viipymättä lisättävä, jotta lain mukaiset ja YK:n vammaissopimuksen edellyttämät palvelut voidaan kaikilla hyvinvointialueilla järjestää lain vaatimalla tavalla.

Lisätietoa

Sari Valjakka, vaikuttamistoiminnan asiantuntija, sari.valjakka[at]autismiliitto.fi