Vammaisten lasten oikeuksien toteutumisessa on paljon parannettavaa
Kehitysvammaliitto ja Autismi- ja Aspergerliitto ovat antaneet lausunnon lasten oikeuksien toteutumisesta hallituskaudella 2015 – 2019.
Kuva: Pixabay
Painopiste tulee siirtää ennaltaehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen
Haluamme painottaa, että kaikki vammaissopimuksen oikeudet koskettavat niin aikuisia kuin lapsiakin. YK:n vammaissopimus edellyttää, että lapsilla on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa ja että heidän näkemyksilleen annetaan asianmukainen painoarvo heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti. Vammaisten lasten kuulemiseen ja osallistumisen tukemiseen on kehitetty menetelmiä, mutta osallisuuden toteutumisessa on edelleen puutteita. YK:n vammaissopimuksen edellyttämä tuettu päätöksenteko parantaisi vammaisen lapsen asemaa, ja siitä tulisi säätää tulevassa asiakas- ja potilaslaissa sekä vammaispalvelulaissa.
Vaikeavammaisen tai muuten paljon tukea, ohjausta ja valvontaa tarvitsevan lapsen hoito kuormittaa vanhempia. Uupuminen on yleinen ilmiö. Autismi-ja Aspergerliiton kyselyyn vastanneista vanhemmista 39 % kertoi voivansa joko ”huonosti” tai ”melko huonosti”. ”Kohtuullisesti” kertoi voivansa 42 %. Moni vanhempi koki juuri ja juuri selviytyvänsä. Palvelut ovat pirstaleisia ja niiden saaminen ja koordinoiminen edellyttää omaisilta ”kaikkien alojen asiantuntijuutta” ja jatkuvaa taistelua. Palvelut tulisi räätälöidä asiakkaan tarpeisiin ja suunnitella yhdessä perheen kanssa. Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä palvelujen painopiste tulee siirtää ennaltaehkäiseviin, varhaisen tuen ja hoidon palveluihin. Tällä tavalla voitaisiin myös ehkäistä vammaisten lasten huostaanottoja ja sijoituksia sekä vammaisten lasten vanhempien eroja.
Kouluikäisten lasten kuntoutuspalvelut heikentyneet
Kouluikäisten lasten kuntoutuspalveluiden heikentyminen hallituskauden 2015-2019 aikana on huolestuttavaa. Tämä koskee erityisesti vaikeasti vammaisia kouluikäisiä lapsia, joilla on vaikea puhevamma, kehitysvamma tai kuuluvat autismin kirjoon. Kommunikoinnin kuntoutus on erityisen tärkeää, koska ilman toimivaa vuorovaikutusta ja yhteistä kieltä lapsi ei ole aidosti osa yhteisöä eikä voi osallistua oma-aloitteisesti yhteiseen toimintaan.
Autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä välttämättömienkin kuntoutuspalveluiden saatavuus vaihtelee asuinpaikkakunnasta riippuen. Kehitysvammaiset autismikirjon henkilöt, joiden osuus on noin 20-30 % kaikista autismikirjon henkilöistä, ovat saaneet kuntoutuspalveluita ainakin osittain kehitysvammalain puitteissa. Harkinnanvaraisten palveluiden ja kuntoutuksen piiriin kuuluvien autismikirjon henkilöillä (70-80%) tuki ja kuntoutus perustuu harkinnanvaraisiin päätöksiin ja jää siksi usein puuttumaan.
Tukea tarvitsevien oppilaiden oikeudet eivät toteudu
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista edellyttää vammaiset henkilöt osallistavaa koulutusjärjestelmää kaikilla tasoilla. Vammaisella lapsella ja nuorella on oikeus saada opetusta yleisessä koulutusjärjestelmässä yhdenvertaisesti muiden kanssa ja saada siihen riittävä tuki.
Erityisluokkia ja -kouluja on monissa kunnissa lopetettu, mutta niissä aiemmin annettu vahva tuki ei ole siirtynyt oppilaiden mukana lähikouluun. OAJ:n selvityksen mukaan vain kolme prosenttia opettajista ja rehtoreista sanoo resurssien riittävän oppilaan lakisääteisen oppimisen tuen toteutumiseen. Myöskään pienryhmäopetusta ei ole riittävästi tarjolla. Kuntien välillä on valtavia eroja siinä, kuinka suuri joukko oppilaista saa vahvempaa oppimisen tukea. Eniten tilanteesta kärsivät tukea tarvitsevat oppilaat. Mahdollisesta syrjäytymisestä yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat suuret, samoin yksilötason menetykset.