Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Mervi Pistool-Tolonen on kolmen lapsen äiti ja vapaaehtoistyön moniosaaja, joka omistaa aikansa muiden auttamiseen. Vuoden vapaaehtoiseksi valittu Mervi (48) kertoo Autismi-lehdelle, miksi vapaaehtoistyö on hänelle sydämen asia.
Mahdollisimman itsenäinen elämä on useimpien haaveena. Joskus on kuitenkin hyvä olla saatavilla tukea elämän erilaisiin haasteisiin.
Ylen Kirjolla-sarjan kakkoskaudella mukana oleva Mico Ekberg (26) haki sarjaan hetken mielijohteesta. Tekstiili- ja vaatetusalaa opiskeleva Mico elää opiskelija-arkea kumppaninsa kanssa ja on pitkästä aikaa taas innostunut opiskelusta. Hän haluaa tehdä transsukupuoliset autistit näkyväksi ja tulee käsittelemään aihetta gradussaankin.
Viimeisin kerta, kun ajattelin olevani taas masentunut, oli minulle musertava kokemus. Aloin itkemään työharjoitteluni viimeisinä viikkoina ja oli pakko todeta ääneen, että en jaksa. Olin valtavan pettynyt itseeni, miksi taas kävi näin?
Sisarukset Opri (27) ja Ondrei (25) Kangas ovat keskenään läheisiä. Heitä yhdistävät muun muassa taiteellisuus, poliittiset näkökannat sekä autismikirjon diagnoosit, vaikkakin autismipiirteet ovat heillä erilaisia. Ulkopuolisten reaktiot ovat korostaneet heidän eroavaisuuttaan neurotyypillisistä nuorista.
Haluan kertoa, millaista oli elämäni nuorena aikuisena, kun muutin pois kotoa ja lähdin opiskelemaan. Tämä oli mielestäni elämässäni se hetki, jolloin minulla olisi ensimmäisiä kertoja ollut mahdollista tulla tunnistetuksi autistina terveydenhuollossa.
Oletko kuullut Muumijensista? Muumijensilla on TikTokissa yli 80 000 seuraaja ja hän on tullut ensisijaisesti tunnetuksi muumiaiheisista videoista. Muumijens-nimimerkin takana on 28-vuotias tamperelainen Jenna Arvola.
Hans kuormittui koulunkäynnistä eikä pystynyt menemään kouluun. Oikeanlaista tukea kotipaikkakunnalla ei nuorelle järjestynyt. Hansin opiskelu lähti etenemään vasta sijaishuoltoyksikön yhteydessä olevassa koulussa. Sen hintana oli perheelle traumaattinen huostaanotto.
Lenni Bexar on kulkenut pitkän tien. Täysin puhumaton lapsi oppi puheterapian ansiosta muutamassa vuodessa ensin kommunikoimaan kuvilla ja myöhemmin puhumaan. Nyt poika puhuu melko sujuvasti sekä ruotsia että suomea, osaa lukea ja kirjoittaa.
Jaana Ronkasen elämässä on ehtinyt sattua ja tapahtua. Vasta muutama vuosi sitten saadut ADHD- ja Asperger-diagnoosit ovat selkiyttäneet, miksi hän päätyi kokemaan jo nuorena niin rankkoja asioita ja joutui vankilaan. Nykyisin hän opettelee itsensä arvostamista ja rajojen vetämistä jämäkästi.
