Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Neljä autismikirjon lapsen tai nuoren vanhempaa kertoi Karolina Lamrothille Autismiyhdistys PAUTista perheen saamasta tuesta. Vanhemmilta kysyttiin millainen palvelujärjestelmästä saatu tuki lapselle tai perheelle on toiminut parhaiten. Lisäksi vanhemmat jakoivat heillä hyvin toimineita arjen vinkkejä.
Laissa määriteltyä omaishoidon tukea haetaan kunnista, vertaistukea löytyy omaishoitajayhdistyksistä.
Autismi-lehden lukijat saattavat vielä muistaa Autismiliiton ja bangladeshilaisen SWACin (Society for the Welfare of Autistic Children) yhteisen Prerona-projektin. Se oli kehitysyhteistyöhanke, joka toteutui vuosina 2007-2014. Vaikka Prerona-projekti onkin päättynyt, hankematka Bangladeshissa jatkuu vieläkin.
Vammaisten asumispalveluita on monenlaisia ja ne joustavat elämäntilanteen mukaan. Yksiköissä olisi hyvä olla autismiosaamista nykyistä enemmän, jotta asuminen sujuisi mahdollisimman kitkatta.
Sosiaalipalveluiden saavutettavuutta autismikirjon aikuisille voisi verrata tilanteeseen, jossa silmälasit myönnetään vain henkilöille, jotka näkevät riittävästi täyttääkseen silmälasien tilauslomakkeen. Mitä pitäisi tehdä silloin, kun avun hakeminen edellyttää sellaisten toimenpiteiden tekemistä, joista suoriutumiseen apua ollaan hakemassa?
Emotionaalinen haavoittuvuus ei ole autismikirjon ihmisille tuntematon asia. He voivat muita helpommin altistua myös erilaiselle hyväksikäytölle.
Sosiaaliset ja tunnetaidot ovat tärkeä osa elämäämme. Autismikirjon ihmisellä voi olla erityisiä haasteita näiden asioiden kanssa. Taitoharjoittelu antaa keinoja päästä eteenpäin.
Viime vuosina potilaita on otettu mukaan niin terveyspalvelujen suunnitteluun kuin hoitosuositusten laatimiseenkin. Kansallisten Käypä hoito -suositustemme 25-vuotisen historian aikana potilasnäkökulmia on järjestelmällisesti kuultu lausuntokierrosten yhteydessä, mutta muut keinot potilaiden osallisuuteen ovat olleet poikkeuksia.
Autismikirjon ihmisillä voi esiintyä katatoniaa. Sen tunnistaminen on kuitenkin vaikeaa, koska katatonian ja autismikirjon häiriön oireet ovat osittain samoja. Mahdollisimman varhainen katatonian tunnistaminen takaa helpomman hoidettavuuden ja hoidon teho on parempi. Katatonia heikentää autismikirjon ihmisen hyvinvointia. Se vaikuttaa myös hänen lähipiirinsä elämänlaatuun ja voi aiheuttaa paljon huolta ja stressiä.
Arvostettu belgialainen autismiasiantuntija Peter Vermeulen uskoo, että onnellisuus on perimmäinen päämäärä, jota myös autismikirjon ihmiset tavoittelevat. Onnellisena ihminen myös oppii paremmin.
