Autistisen onnellisuuden jäljillä
Arvostettu belgialainen autismiasiantuntija Peter Vermeulen uskoo, että onnellisuus on perimmäinen päämäärä, jota myös autismikirjon ihmiset tavoittelevat. Onnellisena ihminen myös oppii paremmin.
Vermeulen piti päätöspuheenvuoron helmikuun 2021 alussa järjestetyillä Autismin Talvipäivillä. Koronapandemian vuoksi tapahtuma pidettiin vain verkossa. Belgialainen puhui muun muassa autismista, hyvinvoinnista ja elinikäisestä oppimisesta.
Psykologi-kasvatustieteilijä on tehnyt pitkän päivätyön autismin parissa. Vermeulen on julkaissut yli 150 aihetta käsittelevää artikkelia ja julkaissut autismista 15 kirjaa. Niitä on käännetty yli kymmenelle kielelle, myös suomeksi. Hän on myös perustanut Autism in Context -organisaation, joka tekee työtä kautta maailman.
Peter Vermeulen kertoo, että hän ajautui vuonna 1987 autismin pariin hieman kuin sattumalta.
– Olin silloin työttömänä ja etsin uusia töitä. Sain tietää, että maamme flaamilaisen osan autismiyhdistys hakee työntekijää. Sainkin sen paikan.
Jo ensimmäisenä työpäivänään uusi työntekijä kohtasi haasteen. Lounastauolla hän sai tehtäväkseen huolehtia eräästä autistilapsesta.
– Huomasin, että kumpikaan meistä ei ymmärtänyt toista. Mietin, että tämä autismi onkin erikoinen juttu. Jotakin sellaista, josta en ollut kuullut, ja josta en silloin ymmärtänytkään juuri mitään.
Silloin Vermeulen teki päätöksen. Hän jatkaa autismin parissa niin kauan, kunnes ymmärtää täysin, mistä ilmiössä on kysymys.
– Ja se perehtyminen jatkuu edelleen, belgialainen hymyilee.
Tulee katsoa käytöksen taakse
Peter Vermeulen kertoo, että suhtautumisessa autismiin on vuosikymmenien aikana koettu suuria muutoksia. Hänen uransa alussa autismi nähtiin lähinnä sairautena, johon liittyi muun muassa levottomuutta ja masennusta. Niitä pyrittiin luonnollisesti hoitamaan.
– Oman ajatteluni lähtökohta on toinen. Meidän tulisi sulkea pois autismiin liittyvät hankaluudet ja olla avoimempia sille, mitä autistiset ihmiset pystyvät tarjoamaan.
Autismiasiantuntija korostaa, että autististen ihmisten tarpeet ovat samanlaisia kuin muilla ihmisillä. Aivojen erilainen toiminta ei asiaan juurikaan vaikuta.
– Myös autismikirjon ihmiset haluavat olla terveitä, onnellisia, ylpeitä itsestään sekä osa yhteisöään.
Vermeulen mainitsee, että kun hän pyytää ihmisiä kertomaan autismista, niin useimmiten aloitetaan autististen ihmisten käytöksestä.
– Tässäkin ajattelen eri tavalla. Jos haluat ymmärtää autistista ihmistä, sinun tulee perehtyä siihen, mistä kyseinen käytös lähtee. Ethän voi täysin ymmärtää toista, jos vain kuvailet hänen käytöstään.
Onnellinen oppii parhaiten
Peter Vermeulen on pohtinut paljon autististen ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Hän on muun muassa ollut luomassa H.A.P.P.Y. -ohjelmaa kehittämään personoituja ja autismiystävällisiä strategioita. Niiden avulla voidaan lisätä autististen ihmisten hyvinvointia.
Belgialainen suuntaa oppimisessakin fokuksen onnellisuuteen. Voisiko olla niin, että onnellisimmat ihmiset menestyvät elämässä kaikkein parhaiten?
– Kun seuraan, mitä opettajat nykyisin tekevät autististen oppijoiden kanssa, niin heidän tavoitteensa ovat perinteisiä. Lapsista halutaan mahdollisimman itsenäisiä, älykkäitä ja terveitä. Ja tässähän ei mitään väärää ole.
Vermeulen kertoo, että itsekin aikaisemmin ajatteli ja toimi saman näkemyksen pohjalta.
– Kunnes myöhemmin huomasin, että kasvatimme ihmisiä, jotka pystyivät toimimaan itsenäisesti mutta eivät olleet onnellisia. Toisilla asia oli taas juuri päinvastoin. Silloin aloin pohtia tarkemmin onnellisuuden merkitystä.
Poikkeuskykyjä ei olla hakemassa
Autismiasiantuntija uskoo, että autistioppijoiden osalta oppimistulokset paranevat, mikäli he tuntevat olonsa koulussa hyväksi. Oppilaitostenkin pitäisi huomioida tämä asia.
– Ihminen oppii vain silloin, kun hän tuntee olonsa hyväksi. Ei kovin stressaantuneena ole avoin uusille ajatuksille.
Belgialainen ei pidä siitä, joiden mukaan autismikirjon lapsista pitäisi hakemalla hakea joitakin poikkeusominaisuuksia. Ikään kuin oltaisiin etsimässä uutta Mozartia tai Einsteinia.
– Meidän pitäisi pyrkiä etsimään heiltä tavallisempia ominaisuuksia, jotka ovat muille hyödyksi. Minä esimerkiksi rakastan pizzaa. Jos joku tekee hyvää pizzaa, niin sellaisesta ihmisestä minä pidän.
Vermeulenin mukaan autismikirjon ihmisten erilaiset aivot vaikuttavat niin, että onni saattaa konkretisoitua heillä eri tavoilla kuin muilla. Hän ottaa esimerkiksi yksinäisyyden.
– Monet ei-autistit tuntisivat olonsa hyvin yksinäisiksi, mikäli he eläisivät koko elämänsä yksin. Vastaavasti on sellaisia autistisia ihmisiä, joilla ei ole läheisiä kontakteja, ja he ovat täysin sinut asian kanssa.
Belgialainen peräänkuuluttaa sitä, miten onnellisuuden koko konsepti saataisiin autismiystävälliseksi.
– Tavoite ei ole saada autismikirjon ihmisiä onnellisiksi neurotyypillisella tavalla. Päämääränä tulisi olla se, että löytäisimme autistisen onnellisuuden.
Autististen ihmisten hyvinvointi ei ole erilaista
Vermeulen antaa myös muutaman käytännön vinkin. Hän muistuttaa monenlaisista onnellisuuden lähteistä. Autismikirjon lapsen kanssa kannattaakin tehdä asioita, joilla on välittömät tulokset ja jotka yksinkertaisesti ovat hauskoja.
Esimerkiksi ulkoilu, liikunta ja rentoutumisharjoitukset ovat luonnollisia tapoja nostaa mielialaa.
– Voidaan myös illalla yhdessä pohdiskella sitä, mitkä hetket menneessä päivässä olivat hyviä. Niistä voidaan puhua, tai sitten tunteita voi ilmaista vaikka piirtämällä.
Ihmisten hyvinvointia on tutkittu paljon. Peter Vermeulen painottaa sitä, että autististen ihmisten hyvinvointi ei ole mikään erityinen asia.
– Meidän pitäisikin murtautua ulos eräänlaisesta autismikuplasta ja alkaa käyttää sitä tietoa, mitä meillä jo on ihmisen hyvinvoinnista.
Maailma autistisessa kokeilussa
Viime keväänä maailma mullistui koronapandemian takia. Peter Vermeulen reagoi nopeasti. Hän julkaisi jo maaliskuun puolivälissä omilla nettisivuillaan 20 vinkkiä koskien autismia ja koronavirusta.
– Tärkeää on muun muassa luoda elämään ennustettavuutta ja rutiineja mahdollisimman paljon. Myös ulkoilu ja liikunta ovat hyvin tärkeitä mielen tasapainon kannalta.
Vermeulen kuvailee, että pandemian myötä koko maailma on ajautunut eräänlaiseen ”autistiseen kokeiluun”. Tyypillisiä piirteitä siinä ovat tilanteen sekavuus ja erilaiset viestinnän ongelmat.
– Sosiaalinen vuorovaikutuskin oli välillä melkein kokonaan kielletty. Kun sitten pääsimme tapaamaan toisiamme, niin lähes kaikki säännöt olivatkin muuttuneet.
Belgialainen autismiasiantuntija on kollegansa kanssa haastatellut autismikirjon ihmisiä ja kysynyt heidän kokemuksiaan poikkeustilanteesta.
– Monien autististen ihmisten elämähän on aina täynnä erilaisia epävarmuuksia. Koronan aikana tuo epävarmuus on tuplaantunut. Nyt meille muille ihmisille on tullut hyvä tilaisuus oppia heiltä.
Peter Vermeulen toteaa, että poikkeusaika antaa aina mahdollisuuden johonkin uuteen.
– Tämä on meille kaikille tilaisuus tulla luovemmiksi ja kekseliäämmiksi autismikirjon ihmisten ja heidän perheidensä tukemisessa.
Peter Vermeulen puhui Autismin talvipäivillä 2021 autismikirjon ihmisten hyvinvoinnista ja oppimisesta.
Autismiliitto on julkaissut suomeksi Peter Vermeulenin kehittämän Autismi ja hyvä olo -kyselyn. Se on arviointiväline ammattilaisille, jonka tavoitteena on antaa ideoita autismikirjon ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tutustu kyselyyn: www.autismiliitto.fi/hyvaolo_kysely
Artikkeli on julkaistu Autismi-lehdessä 1/2021.