

Tietoa ja vertaistukea kursseilta
Erityisosaamiskeskus Suvituuli toivottaa tervetulleiksi uusille kursseilleen adhd-oireiset lapset ja autismikirjon lapset perheineen.
Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Erityisosaamiskeskus Suvituuli toivottaa tervetulleiksi uusille kursseilleen adhd-oireiset lapset ja autismikirjon lapset perheineen.
Helsingin kaupungin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski, minkä verran autismikirjon lapset ja nuoret näkyvät lastensuojelussa?
Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen, mitä ongelmia liittyy autismikirjon lapsiin ja nuoriin lastensuojelussa?
Päivi Rissanen sairastui psyykkisesti nuorena aikuisena 90-luvulla. Hän joutui vuosiksi sairaalakierteeseen ja sai useita eri psykiatrisia diagnooseja, kunnes löysi uudenlaisen identiteetin ja minuuden, josta alkoi tie toipumiseen. Rissanen on tutkinut mielenterveysongelmiin sairastumista ja kuntoutumista, ja hän on kirjoittanut aiheesta väitöskirjan omakohtaiseen kokemukseen nojaten. Neljä vuotta sitten Rissanen sai Asperger-diagnoosin, joka lisäsi takautuvasti ymmärrystä vaikeuksiinsa ja sairastumiseensa. Hän toivoo, että olisi saanut diagnoosin aikaisemmin.
”Minun käsitykseni mukaan kehitysmaissa ei ole tarpeeksi tietoa autismista ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Vanhemmilla ei ole yksinkertaisesti välineitä, kuinka tukea autistista lastaan”, sanoo Abilis-säätiön Tadzhikistanin ohjelmakoordinaattori Marina Kitaigorodski. Abilis-säätiöllä on värikäs kokemus työskentelystä autismikirjoon kuuluvien ihmisten kanssa kehittyvissä maissa.
Psykologian tohtori, Vaasan keskussairaalan johtava psykologi ja psykoterapeutti Tero Timonen pyrkii artikkelissaan hahmottamaan kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) sisältöä ja soveltuvuutta autismikirjon yhteydessä. Asiaa tarkastellaan erityisesti kielellisesti taitavien kirjoon kuuluvien henkilöiden terapian kautta, mutta tuodaan esille myös ei-kielellisten henkilöiden kuntoutuksellista näkökulmaa.
Autismi-lehden numerossa 2/2020 käsiteltiin autismikirjoa ja sukupuolen moninaisuutta. Julkaisu sisälsi paljon hyvää tietoa, mutta myös suoria asiavirheitä – lisäksi numero jätti kokonaan huomiotta sukupuolivähemmistöihin kuuluvien autismikirjolaisten oman näkökulman.
Autismikirjon häiriön ja sukupuolidysforian välillä on huomattavaa yhteisesiintyvyyttä. Samanaikainen autismikirjon häiriö ja sukupuoli-identiteetin ristiriita asettavat moninkertaiset haasteet oman itsensä hyväksymiselle ja sosiaaliselle kypsymiselle. Kun sukupuolenkokemus ei vastaa syntymäsukupuolta, se voi aiheuttaa sukupuolidysforiaa eli ahdistusta, kärsimystä tai epämukavuuden tunnetta suhteessa kehon sukupuoliominaisuuksiin ja sosiaaliseen sukupuolittamiseen.
Haastava käyttäytyminen on käyttäytymistä, joka aiheuttaa todellista haittaa joko henkilölle itselleen, toisille ihmisille tai fyysiselle ympäristölle. Haitta voi olla sosiaalista, psyykkistä, fyysistä tai taloudellista. Haastava käyttäytyminen voi esimerkiksi estää henkilön osallistumista omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon, rajoittaa hänen työ-, harrastus- ja sosiaalisia mahdollisuuksiaan, aiheuttaa fyysisiä vammoja, aiheuttaa psyykkisiä oireita tai estää tai rajoittaa osallistumista työelämään.
Hahmottamisen haasteet voivat olla osa autismikirjon henkilön elämää.
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä, ja osaa käytetään tilastointitarkoituksiin.
Lue lisää Evästekäytännöt-sivulta.
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään tilastointitarkoituksiin. Valitse tästä, mitkä evästeet sallit.
Välttämättömiä sivuston teknisen toiminnan kannalta.
Cookie Consent customize popup analytics