Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
HUS:in psykiatrian ja neurologian erikoislääkäri Pekka Tani on arvostettu autismin asiantuntija. Hän iloitsee siitä, että autismin tunnistamisessa ja hoidossa on viime vuosikymmeninä otettu runsaasti edistysaskeleita.
Tutkimustieto autismikirjosta on lisääntynyt suunnattomasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Siihen on osaltaan vaikuttanut kaikkien alojen tutkimuskirjallisuuden lisääntyminen ja niiden saatavuuden paraneminen, mutta myös autismikirjo aiheena kiinnostaa eri alojen tutkijoita laajasti ympäri maailmaa.
Autismikirjon tutkimus Suomessa -tapahtuma toi yhteen autismikirjon tutkijoita, järjestökentän toimijoita sekä autismitutkimuksesta kiinnostuneita.
Joensuulainen Vilma Mutanen on kouluttautunut kokemusasiantuntijaksi, koska haluaa jakaa oikeanlaista tietoa autismikirjosta. Hän toivoo, että ihmisille kehittyisi isompi toleranssi erilaisuutta kohtaan. Vilma on itse pärjännyt koulussa ja arjessa sopivien tukitoimien ja harjoittelun ansiosta.
Anne Tilli on uupunut työssä kerta toisensa jälkeen. Silti hän on joka kerta tunnollisesti palannut taas töihin. Tilli on toipumassa viimeisimmästä uupumuksestaan. Tällä kertaa tilanne on kuitenkin erilainen, sillä nyt hän tietää mistä hänen haasteensa johtuvat. Tilli toivoo, että tämä olisi hänen viimeinen uupumuksensa.
Kyllikki Kerola on useita kirjoja julkaissut kasvatustieteilijä, joka seurasi läheltä Autismiliiton alkumetrejä. Kerola kirjoitti Autismi-lehteen Konkarikolumnia vuosina 2003-2012.
Olen saanut autismikirjon diagnoosin vasta aikuisena, kuten moni muukin 70-luvulla syntynyt. Kaksi erää tutkimuksia siinä tarvittiin, jotta myös tällaisen työssäkäyvän naisen autismi osattiin tunnistaa. Matkan varrella ehdin pohtia paljonkin identiteettiäni. Voisiko haasteideni taustalla olla autismikirjo? Voisiko minusta erilaisena elämisen jälkeen vielä tulla ihan tavallinen autismikirjolainen?
Neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvä kuntoutustarve on lisääntynyt viime vuosina, ja Kela on myös kehittänyt kohderyhmän kuntoutusta määrätietoisesti. Uusimmat palvelut, LAKU-perhekuntoutus ja nuorten Oma väylä -kuntoutus ovat osoittautuneet sopeutumisvalmennuskurssien ohella suosituiksi palveluiksi, ja vakiintuneet osaksi Kelan kuntoutuspalveluiden valikkoa.
Vielä pari vuosikymmentä sitten autismista puhuivat julkisesti useimmiten lääkärit tai tutkijat. Nyt eletään aikaa, kun autismikirjon ihmisten oma ääni kuuluu yhä useammin ja yhä kovempaa. Onko autismikirjon ihmisten osallisuus kehittynyt parissakymmenessä vuodessa?
Tämän lehden pääkirjoituksen kirjoittaminen on aivan erityinen kunniatehtävä, sillä kyse on juhlavuotemme lehdestä. On aika katsoa historiaan ja kun kehitystä peilataan tähän hetkeen, huomaamme monen asian menneen aimo harppauksia eteenpäin. Toki kestoaiheitakin on, jotka ovat esillä vuodesta toiseen.
