Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Autismiliiton visio on Tunne autismi. Lehden juhlanumerossa halusimme pysähtyä hetkeksi tämän päämäärän äärelle. Mitä ”tunne autismi” oikeasti tarkoittaa eri ihmisille? Kysyimme tätä monelta ja saimme monenlaisia vastauksia.
Autismikirjolla oleva kahden autismilapsen äiti Meri Lähteenoksa mieltää kasvaneensa hieman nurinkurisessa järjestyksessä. Maailman haltuun ottaminen vei oman aikansa.
Vaihdevuodet ovat iso muutos naisen elämässä, mutta tutkimusta autismikirjon naisten vaihdevuosista ei juurikaan ole.
Minulta on kysytty, miksi autismikirjon ihmisen maski on niin raskas ja uuvuttava, kun muut ihmisetkin esittävät erilaisia rooleja eri tilanteissa, eivätkä he uuvu siitä yhtä paljon. Tässä kokemuskirjoituksessa hieman ajatuksiani siitä, miksi maskaaminen on uuvuttavaa.
Tänä kesänä elämäni on näyttänyt varsin erikoiselta, kun lapsuudestani tutut legot ovat vallanneet kotimme. Ensin innostuin auttamaan erästä opiskelemaan lähtevää nuorta hänen kokoelmansa realisoinnissa ja siinä sivussa oma rakentelunikin lähti käyntiin – ja tietenkin lapasesta. Makuuhuoneessa on vielä tilaa, mutta siellä nukkuva vaimo joutuu kuuntelemaan legolaatikon rahinaa aika usein.
Kela on määrätietoisesti kehittänyt nuorille kohdennettuja kuntoutuspalveluita nuorten lisääntyneen kuntoutustarpeen myötä. Uusimpien NUOTTI-valmennuksen ja Oma väylä -kuntoutuksen taustalla ovat vuosia kestäneet kehittämishankkeet, ja palvelut ovatkin osoittautuneet tarpeellisiksi.
Harrastuksilla voi olla suuri merkitys autismikirjolla olevalle lapselle ja nuorelle. Niiden parissa pääsee harjoittamaan ja luomaan myös sosiaalisia suhteita. Harrastaminen tuo mukanaan onnistumisen kokemuksia ja samalla se voi olla myös keino rentoutua ja lisätä mielen hyvinvointia.
Autismin on perinteisesti ajateltu olevan neljä kertaa yleisempää pojilla kuin tytöillä. Viime vuosina on raportoitu pienempiä sukupuolieroja esiintyvyydessä.
Murrosiässä ihmisen mieli ja keho kokevat suuria mullistuksia. Jokainen nuori kohtaa kipeitä asioita. Autismikirjon nuorella nämäkin kokemukset saattavat poiketa valtavirrasta ja vaatia vahvempaa tukea.
Suomen Autismikirjon Yhdistyksen Autismikirjon avaimet vaikuttamiseen -hankkeessa on tuotettu uusi autismi- ja neurokirjon sanasto. Tarve uudistuksille on ollut yhteisössä tiedossa jo pitkään, sillä neuromonimuotoisuutta käsittelevä termistö on monin osin puutteellinen, vanhentunut tai leimaava. Nyt luoduissa käsitteissä on pyritty kunnioittavan ja omaa kokemusta heijastelevan kielen kehittämiseen.
