Ryhmäkodin ohjaaja: ”Täällä riittää elämää”
Vammaisten asumispalveluita on monenlaisia ja ne joustavat elämäntilanteen mukaan. Yksiköissä olisi hyvä olla autismiosaamista nykyistä enemmän, jotta asuminen sujuisi mahdollisimman kitkatta.
Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Vammaisten asumispalveluita on monenlaisia ja ne joustavat elämäntilanteen mukaan. Yksiköissä olisi hyvä olla autismiosaamista nykyistä enemmän, jotta asuminen sujuisi mahdollisimman kitkatta.
Ajatellaan sitä arkea, jota elin. Olin kokoaikaisesti vuorotyössä oleva lähihoitaja, äiti, vaimo ja lapseni omaishoitaja. Lapseni on kehitysvammainen ja vaikeasti autistinen.
Kangasalalainen Niina Huuhka huolehtii omaishoitajana paljon tukea tarvitsevasta Eppe-pojastaan. Vaikka arki lasten kanssa ja työ päiväkodissa uuvuttavat, ovat ne samalla myös tärkeitä voimavaroja. Huuhka toteaa, että erityislapsi on raskas, mutta silti aina rakas.
Vuoden kääntyminen uudeksi ja kohti kevättä saa minut unelmoimaan. Haistelen ilmaa, löytyisikö jokin uusi suunta? Paljastaako kevätaurinko elämästäni tunkkaisia, siivottavia nurkkia?
Monessa autismikirjon perheessä täytetään erilaisia Kelan etuuslomakkeita. Ovatko etuuslomakkeet suunniteltu kognitiivisesti saavutettaviksi autismikirjon henkilöille?
Autismi ei ole mielenterveyden häiriö. Kuitenkin psyykkiset oireet heikentävät monen autismikirjolla olevan elämänlaatua. Erityisesti pakkoajatukset ja -toiminnot ovat muuta väestöä yleisempiä. Pakko-oireisen häiriön oireilla on yhtäläisyyksiä autismikirjon ydinpiirteiden kanssa. Molemmissa esiintyy toistavaa käyttäytymistä. Häiritseviä pakko-oireita ei tule kuitenkaan tulkita autismikirjoon kuuluviksi, vaan oireisiin on oikeus saada apua.
Autismiliitto täyttää tänä vuonna 25 vuotta, mutta onko meillä syytä juhlaan? Välillä on, mutta liian usein ei ole. Liiton toiminnan visio ”Tunne autismi” loistaa edelleen kaukaisena tähtenä suuntaamassa toimintaamme.
Sosiaalipalveluiden saavutettavuutta autismikirjon aikuisille voisi verrata tilanteeseen, jossa silmälasit myönnetään vain henkilöille, jotka näkevät riittävästi täyttääkseen silmälasien tilauslomakkeen. Mitä pitäisi tehdä silloin, kun avun hakeminen edellyttää sellaisten toimenpiteiden tekemistä, joista suoriutumiseen apua ollaan hakemassa?
Mistä kaikki alkaa? Yksinäisyydestä. Väärinymmärretyksi tulemisesta. Erilaisuudesta, jota ympärilläni kukaan ei huomaa. Ei kukaan. Ei lähellä eikä kaukana.
Emotionaalinen haavoittuvuus ei ole autismikirjon ihmisille tuntematon asia. He voivat muita helpommin altistua myös erilaiselle hyväksikäytölle.
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä, ja osaa käytetään tilastointitarkoituksiin.
Lue lisää Evästekäytännöt-sivulta.
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Evästeistä osa on välttämättömiä ja osaa käytetään tilastointitarkoituksiin. Valitse tästä, mitkä evästeet sallit.
Välttämättömiä sivuston teknisen toiminnan kannalta.
Cookie Consent customize popup analytics