Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Autismikirjon esiintyvyyden kantalukuna on pitkään pidetty yhtä prosenttia väestöstä. Uusimmissa tutkimuksissa esiintyvyyden vaihteluväli on nostettu 1-2 prosenttiin eli jopa kaksinkertaiseksi aiemmin arvioidusta. Tämä näkyy myös siinä, että autismikirjon oirekuva tunnistetaan aiempaa paremmin ja yhä useampi saa diagnoosin.
Parkanolainen Marko Huhta (53) päätti muutama vuosi sitten lähteä mukaan Autismiliiton kokemusasiantuntijaksi. Hän ei ole asiaa katunut.
Autismikirjon ihmisillä voi esiintyä katatoniaa. Sen tunnistaminen on kuitenkin vaikeaa, koska katatonian ja autismikirjon häiriön oireet ovat osittain samoja. Mahdollisimman varhainen katatonian tunnistaminen takaa helpomman hoidettavuuden ja hoidon teho on parempi. Katatonia heikentää autismikirjon ihmisen hyvinvointia. Se vaikuttaa myös hänen lähipiirinsä elämänlaatuun ja voi aiheuttaa paljon huolta ja stressiä.
Sumi Jaakkolalla, 13, on Rettin oireyhtymä. Se tuo monenmoista haastetta elämään, mutta ei todellakaan ole elämisen ja osallistumisen esteenä! Tekemiselle on vain etsittävä oikeat apuvälineet ja oikea aika.
Suomalainen väestötason tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa syitä autismikirjon ihmisten kohonneen itsemurhariskin, itsemurhayritysten ja muun erikoissairaanhoitoa vaativan itsetuhoisuuden taustalla.
Isovanhemmat voivat olla korvaamattoman tärkeä voimavara neurokirjon lapsen elämässä. Parhaassa tapauksessa lapset saavat elämäänsä puolueettoman, luotettavan aikuisen, jonka kanssa jakaa ilot ja murheet. Vanhemmille järjestyy hengähdystaukoja lapsiperhearjesta ja isovanhemmille tarjoutuu kokemuksia oman elämän merkityksellisyydestä.
Liikunnan perusideana on kokea iloa liikkumisesta ja lisätä hyvinvointia. Koululiikunta vaikuttaa yllättävän paljon liikkumistottumuksiin myös aikuisena. Kukapa meistä ei olisi kuullut ikäviä kertomuksia kouluajan liikuntatunneista. Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten kohdalla tämä korostuu entisestään.
Kuntosaliharjoittelu on mitä mainioin tapa pitää huolta itsestään, kehittää hyvinvointia ja tuottaa hyvää oloa. Se on monipuolinen harjoittelumuoto, jota pystyy soveltamaan moneen tarkoitukseen. Mahdollisuus lapselle ry:n Kunnon Huoneella on ohjattu kuntosaliryhmiä erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille lähes 20 vuoden ajan. Harrastamassa käy paljon autismikirjoon kuuluvia nuoria, joille kuntosaliharjoittelu on ollut erinomainen harjoittelumuoto.
Liikunta on terveydelle hyväksi, tämän me kaikki tiedämme. Miksi siis kaikki emme liiku? Syitä on monia, mutta tässä avaan hiukan sitä, miten autismikirjolle tyypilliset piirteet, kuten tuntoyliherkkyys, ovat vaikuttanut omaan liikkumiseeni.
– Liikunta sopii aivan jokaiselle, kunhan se on suunniteltu kohderyhmän kannalta hyvin. Näin sanoo Ammattiopisto Liven liikunnanopettaja Erwin Borremans, joka on varsinainen soveltavan liikunnan lähettiläs.
