Oletko koskaan tavannut ihmistä, jolla on diagnoosina PDA?
Autismiliiton suunnittelija Elina Havukainen muistelee ensimmäistä kosketustaan PDA:han ja tekee lyhyen katsauksen aiheesta.
Autismi-lehti
Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Tähtäimessä kirjailijan ura
Miika Manninen on nuori mies, joka uskaltaa unelmoida ja suunnitella rohkeasti elämäänsä. Hän haluaisi ryhtyä tietokirjailijaksi ja esiintyä TV:ssä valovoimaisena juontajana. Toiveissa on myös oman perheen perustaminen.
Kahvinkeitto vaihtui puheenjohtajan pestiksi
Elettiin vuotta 2008. Eräs vertaisäiti halusi perustaa vanhempien vertaistukiryhmän Tampereella, ja puhui Petra Hietala-Raskun ryhmään mukaan kahvinkeittäjäksi. Siitä alkoi Hietala-Raskun taival vapaaehtoistoiminnassa. Kaksitoista vuotta myöhemmin Hietala-Rasku valittiin Autismiliiton vuoden vapaaehtoiseksi 2020.
Yläkouluun siirtyminen johti kriisiin
Äitiään pidempi poika tulee äidin halattavaksi ja siinä viivytään pitkään. Heidän välistään luottamusta ei voi olla aistimatta.
Komulaisen perhe kohtasi tähän saakka suurimman kriisinsä Sakarin aloittaessa yläkoulun. Koulutiessä oli ollut aiemminkin haasteensa, mutta nyt tilanne kärjistyi.
”Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt uskaltaa olla enemmän leijonaemona ja kuunnella itseään”, sanoo Anne-äiti. Yläkouluun siirtyminen on taitekohta, jossa autismikirjon lasten etujen toteutuminen vaatii tarkkaa huomiota.
Abilis – autismikirjon ihmisten asialla kehitysmaissa
”Minun käsitykseni mukaan kehitysmaissa ei ole tarpeeksi tietoa autismista ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Vanhemmilla ei ole yksinkertaisesti välineitä, kuinka tukea autistista lastaan”, sanoo Abilis-säätiön Tadzhikistanin ohjelmakoordinaattori Marina Kitaigorodski. Abilis-säätiöllä on värikäs kokemus työskentelystä autismikirjoon kuuluvien ihmisten kanssa kehittyvissä maissa.
Pääkirjoitus: Tunne autismi!
Tunne autismi on uusi visiomme. Autismiliiton strategia vuosille 2020-2022 vahvistettiin liittokokouksessa kesäkuussa. Sitä valmisteli strategiaryhmä yli vuoden osallistaen monessa kohtaa jäsenistöä. Kiitos kaikille panoksestanne!
Kognitiivinen käyttäytymisterapia, kliininen käyttäytymisanalyysi ja autismikirjo
Psykologian tohtori, Vaasan keskussairaalan johtava psykologi ja psykoterapeutti Tero Timonen pyrkii artikkelissaan hahmottamaan kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) sisältöä ja soveltuvuutta autismikirjon yhteydessä. Asiaa tarkastellaan erityisesti kielellisesti taitavien kirjoon kuuluvien henkilöiden terapian kautta, mutta tuodaan esille myös ei-kielellisten henkilöiden kuntoutuksellista näkökulmaa.
Yksi merkityksellinen elämä
Veeti Nevalaisen elämä ei ole ollut helppoa. Kokemusasiantuntijana hän on päässyt kääntämään vaikeudet voimavaraksi. Päivän päätteeksi hän toivoo itse tuovansa tähän maailmaan enemmän hyvää kuin pahaa.
Trasek ry:n vastine: Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien autismikirjolaisten äänet ovat arvokkaita
Autismi-lehden numerossa 2/2020 käsiteltiin autismikirjoa ja sukupuolen moninaisuutta. Julkaisu sisälsi paljon hyvää tietoa, mutta myös suoria asiavirheitä – lisäksi numero jätti kokonaan huomiotta sukupuolivähemmistöihin kuuluvien autismikirjolaisten oman näkökulman.
Tyttöni oli hetken poika
Tyttäreni oli 5. luokalla, kun sukupuoli ja murrosiän myötä nopeasti muuttunut keho alkoi ahdistaa häntä. Hän sulkeutui ja alkoi viettää yhä enemmän aikaa puhelimellaan. Hän ei halunnut enää tavata ystäviään tai käydä harrastuksissa, ja koulunkäynti vaikeutui.
Kuudennen luokan alettua tilanne paheni ja hänestä tuli itsetuhoinen. Olin hädissäni ja hain hänelle apua psykiatrian poliklinikalta. Lopulta hän paljasti mistä oli kyse: hän on mielestään oikeasti “poika tytön kehossa”. “OK” vastasin. Siinä vaiheessa olin valmis tekemään mitä vain mikä auttaisi hänen oloaan. Riensimme kauppaan ostamaan hänelle pojan vaatteet.