Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Autismikirjon oppilas kuormittuu usein kouluympäristössä, joka ei ole suunniteltu tukemaan oppilasta toiminnanohjauksen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja aistisäätelyn pulmissa. Autismikirjon oppilaan tukemiseen on valtavan paljon keinoja, joita koulussa voidaan toteuttaa helposti.
Yhä useampi autismikirjon lapsi käy kouluaan inklusiivisessa eli kaikille yhteisessä luokassa. Inklusiivinen opetus mahdollistaa monipuolisia vertaissuhteita, mutta samalla se voi kuitenkin altistaa esimerkiksi kiusatuksi tulemiselle. PEICAS-tutkimushanke tutkii sitä, miten vertaisvuorovaikutuksen onnistumista voitaisiin tukea inklusiivisessa luokassa.
Arvostettu belgialainen autismiasiantuntija Peter Vermeulen uskoo, että onnellisuus on perimmäinen päämäärä, jota myös autismikirjon ihmiset tavoittelevat. Onnellisena ihminen myös oppii paremmin.
Autismikirjoa sanotaan neurobiologiseksi keskushermoston kehityshäiriöksi. Aika rajulta tuo sana kuulostaa minun elämääni ajatellen. Ettenkö voisi kehittyä? Toisaalta hakeuduin tutkimuksiin koska tuntui, etteivät jotkin asiat edistyneet elämässäni, vaikka kuinka niitä opettelin. Lukemattomia kertoja olin päntännyt ulkoa puolisoni työkaverien nimet ennen illanistujaisia. Psykologin tuoliin istuessani tiesin, että jotakin aivoissani on pielessä oppimisessa, muistamisessa ja arkisten asioiden hahmottamisessa.
Hei. Olen transsukupuolinen autisti. Puhutaanko hetki sukupuolesta?
Uusi vuosi on alkanut talvisissa tunnelmissa. Hyvä niin. Se muistuttaa meitä normaalista: lumi ja pakkanen kuuluvat talveen. Koronapandemia sen sijaan muistuttaa epänormaalista: meidän kaikkien on edelleen muistettava pitää etäisyyttä kanssaihmisiin sekä huolehtia yskimis- ja käsihygieniasta. Eristäytyminen koteihin, kotikoulu ja etätyö sujuivat vielä viime keväänä jotenkin, mutta koronan toinen aalto syksyllä alkoi aivan eri tavalla kuormittamaan autismikirjon ihmisiä ja heidän perheitään. Kuormitusta on lisännyt myös sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden merkittävä heikentyminen.
Videopelit ovat olleet osa elämääni lapsesta asti. Ensikosketukseni pelaamiseen oli ystäväni Nintendo-konsolit, joiden ääreen istuuduimme aina viikonloppuisin. En ollut siinä erityisen hyvä ja jouduin tuon tuostakin ojentamaan ohjaimen takaisin ystävälleni, jotta hän selvittäisi hankalammat kohdat, mutta nautin pelien tarinoista, erilaisista maisemista ja siitä, että sain kuvitella olevani hetken aikaa joku muu. Se oli loputonta viihdettä tarjonnutta yhteistä tekemistä, jonka hahmojen ja maailmojen ympärille kehittelimme lukuisia omia tarinoitamme ja leikkejämme myös pelikonsolin sammutettuamme.
Henry Korkeila on väitöskirjatutkija, jonka aihealueina ovat videopelit, digitalisaatio, ja näiden suhteet ympäröiviin yhteiskuntiin. Teksti esittelee videopeleihin liittyvien keskusteluiden kuumia aiheita, ja peilaa näitä autismikirjoon kuuluviin pelaajiin lyhyesti.
Tärkeintä on, että huolehdin itsestäni niin, että jaksan luoda toivoa. Toivo on lapsen oikeus ja aikuisen velvollisuus.
Lapsen tulo perheeseen mullistaa aina vanhempien maailman – ja samalla parisuhteen. Erityislapsen kohdalla elämä mullistuu niin merkittävällä tavalla, ettei sitä voi etukäteen edes kuvitella. Samalla on varottava, ettei parisuhde muutu voimavarasta kuormitustekijäksi.
