Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Elina Löfströmille (29) lapsuudenkoti oli maailman paras paikka. Siksi muutto omilleen oli prosessi, jossa otettiin askel kerrallaan. Löfström sai äidiltään kotilo-avaimenperän ensimmäiseen omaan kotiinsa. Hän tajusi, että hänellä ja kotilolla on jotain yhteistä: he molemmat kantavat kotiaan mukanaan minne menevätkin.
Autismiliiton suunnittelija Elina Havukainen muistelee ensimmäistä kosketustaan PDA:han ja tekee lyhyen katsauksen aiheesta.
Miika Manninen on nuori mies, joka uskaltaa unelmoida ja suunnitella rohkeasti elämäänsä. Hän haluaisi ryhtyä tietokirjailijaksi ja esiintyä TV:ssä valovoimaisena juontajana. Toiveissa on myös oman perheen perustaminen.
Elettiin vuotta 2008. Eräs vertaisäiti halusi perustaa vanhempien vertaistukiryhmän Tampereella, ja puhui Petra Hietala-Raskun ryhmään mukaan kahvinkeittäjäksi. Siitä alkoi Hietala-Raskun taival vapaaehtoistoiminnassa. Kaksitoista vuotta myöhemmin Hietala-Rasku valittiin Autismiliiton vuoden vapaaehtoiseksi 2020.
Äitiään pidempi poika tulee äidin halattavaksi ja siinä viivytään pitkään. Heidän välistään luottamusta ei voi olla aistimatta.
Komulaisen perhe kohtasi tähän saakka suurimman kriisinsä Sakarin aloittaessa yläkoulun. Koulutiessä oli ollut aiemminkin haasteensa, mutta nyt tilanne kärjistyi.
”Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt uskaltaa olla enemmän leijonaemona ja kuunnella itseään”, sanoo Anne-äiti. Yläkouluun siirtyminen on taitekohta, jossa autismikirjon lasten etujen toteutuminen vaatii tarkkaa huomiota.
”Minun käsitykseni mukaan kehitysmaissa ei ole tarpeeksi tietoa autismista ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Vanhemmilla ei ole yksinkertaisesti välineitä, kuinka tukea autistista lastaan”, sanoo Abilis-säätiön Tadzhikistanin ohjelmakoordinaattori Marina Kitaigorodski. Abilis-säätiöllä on värikäs kokemus työskentelystä autismikirjoon kuuluvien ihmisten kanssa kehittyvissä maissa.
Tunne autismi on uusi visiomme. Autismiliiton strategia vuosille 2020-2022 vahvistettiin liittokokouksessa kesäkuussa. Sitä valmisteli strategiaryhmä yli vuoden osallistaen monessa kohtaa jäsenistöä. Kiitos kaikille panoksestanne!
Psykologian tohtori, Vaasan keskussairaalan johtava psykologi ja psykoterapeutti Tero Timonen pyrkii artikkelissaan hahmottamaan kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) sisältöä ja soveltuvuutta autismikirjon yhteydessä. Asiaa tarkastellaan erityisesti kielellisesti taitavien kirjoon kuuluvien henkilöiden terapian kautta, mutta tuodaan esille myös ei-kielellisten henkilöiden kuntoutuksellista näkökulmaa.
Veeti Nevalaisen elämä ei ole ollut helppoa. Kokemusasiantuntijana hän on päässyt kääntämään vaikeudet voimavaraksi. Päivän päätteeksi hän toivoo itse tuovansa tähän maailmaan enemmän hyvää kuin pahaa.
Autismi-lehden numerossa 2/2020 käsiteltiin autismikirjoa ja sukupuolen moninaisuutta. Julkaisu sisälsi paljon hyvää tietoa, mutta myös suoria asiavirheitä – lisäksi numero jätti kokonaan huomiotta sukupuolivähemmistöihin kuuluvien autismikirjolaisten oman näkökulman.
