Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Jukka (38) ja Heidi (37) Postila tapasivat deittisovellus Tinderin välityksellä. Kun viestittely Heidin kanssa alkoi, rovaniemeläinen Jukka oli parhaillaan Sodankylän lähellä vanhempien luona hiihtolomalla. Puhelinyhteydet olivat huonoja, joten Jukan oli mentävä kylille soittamaan videopuheluita, jotta netti pelaisi riittävän hyvin. Aika pian viestittelyn alettua sovittiin treffit Ouluun, jossa Heidi silloin asui.
Autismikirjo tuo tietynlaisia haasteita parisuhteeseen, mutta pari- ja perhepsykoterapeutti Kaisa Humaljoki muistuttaa, että autismikirjo on aina vain yksi osa ihmistä. Jos kumppanit hyväksyvät autismikirjon tuomat piirteet ja etsivät keinot saada suhde toimimaan sen puitteissa, suhde voi olla onnellinen myös vaikeina aikoina.
Erityisosaamiskeskus Suvituuli toivottaa tervetulleiksi uusille kursseilleen adhd-oireiset lapset ja autismikirjon lapset perheineen.
Vammaisten osallistaminen suoraan tai heitä edustavien vammaisjärjestöjen kautta on YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen keskeinen vaatimus. Tavoitteena on, että vammaiset voivat vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon, siis myös esimerkiksi lainsäädännön valmisteluun ja toimeenpanoon.
Tamperelaisen Hanna-Leena Nikulan poika Rasmus sijoitettiin kodin ulkopuolelle 11-vuotiaana. Äiti haki apua, kun koko perheen hyvinvointi romahti ja arki kotona alkoi olla liian vaarallista sekä hänelle, pikkusisarukselle että Rasmukselle itselleen.
Helsingin kaupungin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski, minkä verran autismikirjon lapset ja nuoret näkyvät lastensuojelussa?
Autismiliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen, mitä ongelmia liittyy autismikirjon lapsiin ja nuoriin lastensuojelussa?
Autismikirjon lapset ja muut erityistä tukea tarvitsevat lapset lastensuojelussa ovat viime vuosina puhututtaneet vanhempia. Aihe on ollut esillä myös mediassa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Hanna Pajarinen teki Itä-Suomen yliopistossa pro gradu -tutkielman aiheesta Autismikirjo lastensuojelun haasteena.
Yhdessä taitaen -hankkeen keskiössä on elinikäinen oppiminen. Aina oppiminen ei ole mutkatonta ja siihen voi liittyä vaikeita tunteita. Käsitys itsestä oppijana voi olla, että ”en osaa, olen tyhmä, en opi”. Miten syntyy oppimista edistävä ympäristö, jossa koskaan ei ole liian myöhäistä innostua, onnistua, oivaltaa ja iloita tästä?
Päivi Rissanen sairastui psyykkisesti nuorena aikuisena 90-luvulla. Hän joutui vuosiksi sairaalakierteeseen ja sai useita eri psykiatrisia diagnooseja, kunnes löysi uudenlaisen identiteetin ja minuuden, josta alkoi tie toipumiseen. Rissanen on tutkinut mielenterveysongelmiin sairastumista ja kuntoutumista, ja hän on kirjoittanut aiheesta väitöskirjan omakohtaiseen kokemukseen nojaten. Neljä vuotta sitten Rissanen sai Asperger-diagnoosin, joka lisäsi takautuvasti ymmärrystä vaikeuksiinsa ja sairastumiseensa. Hän toivoo, että olisi saanut diagnoosin aikaisemmin.
