Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Yhdessä taitaen -hankkeen keskiössä on elinikäinen oppiminen. Aina oppiminen ei ole mutkatonta ja siihen voi liittyä vaikeita tunteita. Käsitys itsestä oppijana voi olla, että ”en osaa, olen tyhmä, en opi”. Miten syntyy oppimista edistävä ympäristö, jossa koskaan ei ole liian myöhäistä innostua, onnistua, oivaltaa ja iloita tästä?
Päivi Rissanen sairastui psyykkisesti nuorena aikuisena 90-luvulla. Hän joutui vuosiksi sairaalakierteeseen ja sai useita eri psykiatrisia diagnooseja, kunnes löysi uudenlaisen identiteetin ja minuuden, josta alkoi tie toipumiseen. Rissanen on tutkinut mielenterveysongelmiin sairastumista ja kuntoutumista, ja hän on kirjoittanut aiheesta väitöskirjan omakohtaiseen kokemukseen nojaten. Neljä vuotta sitten Rissanen sai Asperger-diagnoosin, joka lisäsi takautuvasti ymmärrystä vaikeuksiinsa ja sairastumiseensa. Hän toivoo, että olisi saanut diagnoosin aikaisemmin.
Seamus Finnigan – vain yksi Harry Potter -sivuhahmoista, mutta minulle suurin erityisen kiinnostuksen kohteeni. Hahmo, josta saan rauhaa, kun ahdistaa, ja hahmo, josta tiedän ihan kaiken. Osaan ulkoa.
Elina Löfströmille (29) lapsuudenkoti oli maailman paras paikka. Siksi muutto omilleen oli prosessi, jossa otettiin askel kerrallaan. Löfström sai äidiltään kotilo-avaimenperän ensimmäiseen omaan kotiinsa. Hän tajusi, että hänellä ja kotilolla on jotain yhteistä: he molemmat kantavat kotiaan mukanaan minne menevätkin.
Autismiliiton suunnittelija Elina Havukainen muistelee ensimmäistä kosketustaan PDA:han ja tekee lyhyen katsauksen aiheesta.
Miika Manninen on nuori mies, joka uskaltaa unelmoida ja suunnitella rohkeasti elämäänsä. Hän haluaisi ryhtyä tietokirjailijaksi ja esiintyä TV:ssä valovoimaisena juontajana. Toiveissa on myös oman perheen perustaminen.
Elettiin vuotta 2008. Eräs vertaisäiti halusi perustaa vanhempien vertaistukiryhmän Tampereella, ja puhui Petra Hietala-Raskun ryhmään mukaan kahvinkeittäjäksi. Siitä alkoi Hietala-Raskun taival vapaaehtoistoiminnassa. Kaksitoista vuotta myöhemmin Hietala-Rasku valittiin Autismiliiton vuoden vapaaehtoiseksi 2020.
Äitiään pidempi poika tulee äidin halattavaksi ja siinä viivytään pitkään. Heidän välistään luottamusta ei voi olla aistimatta.
Komulaisen perhe kohtasi tähän saakka suurimman kriisinsä Sakarin aloittaessa yläkoulun. Koulutiessä oli ollut aiemminkin haasteensa, mutta nyt tilanne kärjistyi.
”Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt uskaltaa olla enemmän leijonaemona ja kuunnella itseään”, sanoo Anne-äiti. Yläkouluun siirtyminen on taitekohta, jossa autismikirjon lasten etujen toteutuminen vaatii tarkkaa huomiota.
”Minun käsitykseni mukaan kehitysmaissa ei ole tarpeeksi tietoa autismista ja mitä se käytännössä tarkoittaa. Vanhemmilla ei ole yksinkertaisesti välineitä, kuinka tukea autistista lastaan”, sanoo Abilis-säätiön Tadzhikistanin ohjelmakoordinaattori Marina Kitaigorodski. Abilis-säätiöllä on värikäs kokemus työskentelystä autismikirjoon kuuluvien ihmisten kanssa kehittyvissä maissa.
Tunne autismi on uusi visiomme. Autismiliiton strategia vuosille 2020-2022 vahvistettiin liittokokouksessa kesäkuussa. Sitä valmisteli strategiaryhmä yli vuoden osallistaen monessa kohtaa jäsenistöä. Kiitos kaikille panoksestanne!
