Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Nuoret, joilla on neuropsykiatrisia häiriöitä, eivät halua hekään jäädä vinttikamarin pojiksi tai tytöiksi. Kun lapsi muuttaa pois kotoa, erityistä tukea tarvitsevien nuorten vanhemmat joutuvat käymään yleensä vielä rankemman homman ”napanuoran irrottamisessa” kuin neurologisesti tyypillisten nuorten vanhemmat.
Omista kokemuksista on hyötyä, kun vertaisosaaja Pia tapaa autismi-diagnoosin saaneiden lasten vanhempia.
“Sanon aina, että elämä voi olla hyvää ja onnellista. Autismin ei tarvitse olla koko perheen identiteetti.”
”Miten te jaksatte?” on erityislasten vanhemmille usein esitetty kysymys. Jotkut se saa kirkumaan ainakin sisäisesti, toiset taas esittävät vastakysymyksen: ”Onko meillä vaihtoehtoja?”.
Autismi ja Katse-tutkimuksessa tutkitaan pienten autististen lasten katsekontaktin käytön kehittymistä ja vahvistamista yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. Tutkimuksen yhtenä osana lasten vanhempia on ohjattu muun varhaiskuntoutuksen lisäksi houkuttelemaan lapsensa katsekontaktiin tavanomaisissa arjen tilanteissa. Menetelmän tuloksellisuutta on mitattu havainnoimalla lapsen katsekäyttäytymistä sekä mittaamalla psykofysiologisia reaktioita toisen henkilön suoraan katseeseen.
I forskningsprojektet Autismi ja Katse undersöks i samarbete med Tammerfors universitet och Tammerfors universitetssjukhus hur små autistiska barns användning av ögonkontakt kan utvecklas och stärkas. Som ett led i undersökningen har barnens föräldrar handletts att utöver övrig tidig rehabilitering locka sina barn till ögonkontakt i olika vardagliga situationer. Metodens effektivitet har mätts genom observation av barnets blickbeteende och genom mätning av de psykofysiologiska reaktionerna när en annan person ser rakt på barnet.
Huhtikuussa vietettiin YK:n autismitietoisuuden päivää. Teema on tämän jälkeen näkynyt vahvasti myös eri medioissa. Hyvä niin. Moni tuntee jo sanan autismi tai Asperger, mutta harva tietää, millaista autismin kirjon henkilöiden elämä Suomessa on.
Syyllisyys on kummallinen ilmiö. Sekä syyllistäminen että syyllistyminen tapahtuvat helposti. Erityislasten vanhemmat joutuvat usein kokemaan molempia. Ympäröivä maailma syyllistää vanhempia milloin mistäkin ja väsyneet vanhemmat syyllistyvät helposti pelkän riittämättömyyden tunteen vuoksi.
Sisarussuhde tuo omanlaistaan potentiaalia lapsen kehitykseen ja se on elämän pisimpiä ihmissuhteita. Sillä on vaikutusta molempien sisarusten kehitykseen. Yleisesti sisarussuhteen on todettu vaikuttavan erityisesti lapsen sosiaaliseen kehitykseen sitä tukien.
Autismikirjon lapsista, nuorista ja aikuisista hyvin suurella osalla on ollut joskus tai on tälläkin hetkellä uniongelmia. Osalla suurimpana pulmana on nukahtamisen pulma eli uni ei meinaa tulla. Osalla voi olla nukahtamisen vaikeuden lisäksi vaikeus pysyä unessa. Eli tilanne voi olla niin, että autismin kirjon henkilö herää jonkin ajan päästä nukahtamisestaan aika säännöllisesti. Esimerkiksi unen saatuaan, hän nukkuu n. 40 min ja sitten taas herää, uudestaan unen saamisen vaikeus ja taas hän nukkuu 40 minuuttia. Ne voivat olla kestäneet vuosia tai pulmat ovat alkaneet jossain elämänvaiheessa ja loppuneet jonkin selkeän syyn mentyä ohi.
Motivaatio ja vahvisteet vaikuttavat meidän kaikkien, ei vain autismin kirjolla olevien ihmisten oppimiseen ja käyttäytymiseen. Viime vuosina kuitenkin useat tutkimukset autismin kirjoon liittyen ovat keskittyneet tutkimaan nimenomaan motivaation ja vahvisteiden merkitystä autismin kirjon henkilöiden oppimisessa ja käyttäytymismallien muodostumisessa.
