Autismi-lehteä julkaistaan nyt verkkolehtenä. Verkkolehden jutut ovat avoimia kaikille. Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista. Lehden tiedot löydät Tietoa Autismi-lehdestä -alasivulta.
Suodata listausta:
Autististen rutiinien kolikon toinen puoli on usein luovuus. Monen taiteilijan ja tieteentekijän arvellaan olleen autismikirjolla – Albert Einsteinista lähtien. Vuosien etsimisen jälkeen olen autistina saanut yhdistettyä luovuuden, rutiinit ja tuen tarpeet niin, että voin paremmin osallistua myös yhteiskunnan toimintaan.
Sain vasta aikuisena autismidiagnoosin, mutta jo päiväkoti-ikäisenä erityisyyteni oli havaittavissa.
Autistiset piirteeni vaikuttivat siihen, miten havaitsin maailmaa. Päiväkodissa esimerkiksi sanottiin, että iloiset ihmiset hymyilevät.
Minä poimin sen sääntönä: jos on iloinen, pitää ja on velvollisuus hymyillä.
Minä sain autismikirjon diagnoosin vasta aikuisena, joten 80- ja 90-luvulla olin virallisesti ihan tavallinen lapsi ja nuori. Varhaisteininä seurakunnan lastenleirin ohjaajien iltaringissä kyllä avauduin ja kerroin pohtivani sitä, olenko ”erityisnuori”. Nuorisotyöntekijä torppasi kommenttini toteamalla, että kyllä sinä olet ihan tavallinen. Siihen aikaan erityisyys oli jotenkin huono asia.
Kajaanissa on keväällä 2023 alkanut vakituisesti nepsy-ohjaus varhaiskasvatuksessa oleville lapsille. Ohjaus on suunnattu lapsille, joilla on neuropsykiatrisia piirteitä. Ohjauksen ajatuksena on se, että lasta voidaan auttaa heti tuen tarpeen ilmaannuttua. Työskentelyllä tuetaan myös perheitä ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä.
Maskaaminen väsyttää Leo Ristirantaa, mutta onneksi aina voi vetäytyä autojen ja moottoreiden pariin. Niistä 15-vuotias nuori toivoo itselleen myös ammattia.
Autismiyhdistys PAUTin siipien suojaan syntyi keväällä 11–30-vuotiaista nuorista ja nuorista aikuisista koostuva vaikuttajaryhmä: PAUTin Nuoret Aktivistit. Ryhmä syntyi yhdistyksen nuorten jäsenten omasta tarpeesta vaikuttaa autismikirjoon ja muihin neurovähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten yhdenvertaisen elämän edistämiseksi. Osa aktivisteista kertoo nyt ryhmän toiminnasta ja tavoitteista.
Piret Vermilän tuoreessa väitöskirjassa (Vermilä, 2023) tarkastellaan toiminta-alueittain opiskelevien 7-9-vuotiaiden autismikirjon lasten leikin ja vuorovaikutuksen muotoja. Tutkimuksesta kävi ilmi, että autismikirjon lapset haluavat olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Aikuisen riittävän sensitiivinen ohjaaminen mahdollistaa lapsen leikin ja toiminnan kehityksen sekä vastavuoroisen vuorovaikutuksen säilymisen.
Nora Purtosen opinnäytetyössä autismikirjon naiset kertovat maskaamisen olevan selviytymiskeino yrittäessä sopeutua muiden joukkoon. Maskaamisella on kuitenkin kiistattoman negatiiviset vaikutukset muun muassa oman identiteetin kehittymiseen, mielenterveyteen ja autismin tunnistamiseen.
Kuvittele, että joutuisit suunnittelemaan jokaisen kotoa poistumisen tarkasti, ettei äänimaailma kuormittaisi sinua invalidisoivasti. Kuvittele, ettet voi lähteä kavereiden kanssa leffaan, konserttiin, huvipuistoon, ravintolaan tai edes kahvilaan, koska noiden paikkojen äänimaailma aiheuttaa sinussa fyysistä kipua ja pahoinvointia.
Hiljaiset paikat -hankkeen toiminta kutsuu meidät kaikki kaupunkikulttuurin kehittämiseen, jossa tavoitteena on hiljaisuuden lisääminen vapaa-ajan ääniympäristöissä: kahviloissa, baareissa, ravintoloissa, kaupoissa ja ihmisten omassa arjessa.
