Julkaisemme verkossa Autismi-lehden artikkeleita.
Voit selata artikkeleita lehden numerojärjestyksessä tai etsia juttuja sinua kiinnostavista aihepiireistä valitsemalla jonkun alla olevista kategorioista.
Suodata listausta:
Olen saanut autismikirjon diagnoosin vasta aikuisena, kuten moni muukin 70-luvulla syntynyt. Kaksi erää tutkimuksia siinä tarvittiin, jotta myös tällaisen työssäkäyvän naisen autismi osattiin tunnistaa. Matkan varrella ehdin pohtia paljonkin identiteettiäni. Voisiko haasteideni taustalla olla autismikirjo? Voisiko minusta erilaisena elämisen jälkeen vielä tulla ihan tavallinen autismikirjolainen?
Neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvä kuntoutustarve on lisääntynyt viime vuosina, ja Kela on myös kehittänyt kohderyhmän kuntoutusta määrätietoisesti. Uusimmat palvelut, LAKU-perhekuntoutus ja nuorten Oma väylä -kuntoutus ovat osoittautuneet sopeutumisvalmennuskurssien ohella suosituiksi palveluiksi, ja vakiintuneet osaksi Kelan kuntoutuspalveluiden valikkoa.
Vielä pari vuosikymmentä sitten autismista puhuivat julkisesti useimmiten lääkärit tai tutkijat. Nyt eletään aikaa, kun autismikirjon ihmisten oma ääni kuuluu yhä useammin ja yhä kovempaa. Onko autismikirjon ihmisten osallisuus kehittynyt parissakymmenessä vuodessa?
Tämän lehden pääkirjoituksen kirjoittaminen on aivan erityinen kunniatehtävä, sillä kyse on juhlavuotemme lehdestä. On aika katsoa historiaan ja kun kehitystä peilataan tähän hetkeen, huomaamme monen asian menneen aimo harppauksia eteenpäin. Toki kestoaiheitakin on, jotka ovat esillä vuodesta toiseen.
Autismiliiton visio on Tunne autismi. Lehden juhlanumerossa halusimme pysähtyä hetkeksi tämän päämäärän äärelle. Mitä ”tunne autismi” oikeasti tarkoittaa eri ihmisille? Kysyimme tätä monelta ja saimme monenlaisia vastauksia.
Autismikirjolla oleva kahden autismilapsen äiti Meri Lähteenoksa mieltää kasvaneensa hieman nurinkurisessa järjestyksessä. Maailman haltuun ottaminen vei oman aikansa.
Vaihdevuodet ovat iso muutos naisen elämässä, mutta tutkimusta autismikirjon naisten vaihdevuosista ei juurikaan ole.
Minulta on kysytty, miksi autismikirjon ihmisen maski on niin raskas ja uuvuttava, kun muut ihmisetkin esittävät erilaisia rooleja eri tilanteissa, eivätkä he uuvu siitä yhtä paljon. Tässä kokemuskirjoituksessa hieman ajatuksiani siitä, miksi maskaaminen on uuvuttavaa.
Tänä kesänä elämäni on näyttänyt varsin erikoiselta, kun lapsuudestani tutut legot ovat vallanneet kotimme. Ensin innostuin auttamaan erästä opiskelemaan lähtevää nuorta hänen kokoelmansa realisoinnissa ja siinä sivussa oma rakentelunikin lähti käyntiin – ja tietenkin lapasesta. Makuuhuoneessa on vielä tilaa, mutta siellä nukkuva vaimo joutuu kuuntelemaan legolaatikon rahinaa aika usein.
Kela on määrätietoisesti kehittänyt nuorille kohdennettuja kuntoutuspalveluita nuorten lisääntyneen kuntoutustarpeen myötä. Uusimpien NUOTTI-valmennuksen ja Oma väylä -kuntoutuksen taustalla ovat vuosia kestäneet kehittämishankkeet, ja palvelut ovatkin osoittautuneet tarpeellisiksi.
