YK:n vammaissopimus käytäntöön
Autismi- ja Aspergerliitto nostaa esiin viisi teemaa, joita toivoo tulevan hallituksen ja eduskunnan edistävän.
Useat vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisen kannalta oleelliset lainsäädäntöhankkeet raukesivat sote-uudistuksen kaaduttua vaalikauden viime metreillä. Lainsäädännön uudistamista on jatkettava pikaisesti vammaisten ihmisten oikeuksien turvaamiseksi ja YK:n vammaissopimuksen tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi.
Nykyisen kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhdistävä uusi vammaispalvelulaki on saatettava voimaan. Lakien yhdistäminen ei saa vaarantaa palveluja ja vammaisella henkilöllä tulee olla subjektiivinen oikeus uuden lain mukaisiin palveluihin. Palvelujen saamisen tulee perustua yksilöllisiin avun- ja tuentarpeisiin eikä diagnoosiin. Tämä periaate on linjassa YK:n vammaisoikeuksien sopimuksen tavoitteiden kanssa ja parantaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Nykyset lait ovat asettaneet vammaiset ihmiset eriarvoiseen asemaan paitsi eri vammaryhmien välillä myös saman vammaryhmän sisällä. Esimerkiksi moni välttämätöntä ja toistuvaa tukea tarvitseva autismikirjon ei-kehitysvammainen henkilö ei nykytilanteessa saa joko ollenkaan tarvitsemaansa apua, tukea ja palveluita tai tuen saaminen vaihtelee asuinpaikkakunnasta riippuen.
Autismi- ja Aspergerliitto voi hyväksyä henkilökohtaisen avun voimavararajauksen ainoastaan siinä tapauksessa, että vammainen henkilö saa aina tarvitsemansa tuen päätöksentekoon ja henkilökohtaisen avun sisällön määrittelyyn. Tuetun päätöksenteon järjestelmä tulisi kirjata selkeästi lainsäädäntöön. Muussa tapauksessa voimavararajaus asettaa vammaiset ihmiset eriarvoiseen asemaan ja rajoittaa autismikirjon ja kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuuksia itsenäiseen elämään.
Asiakas- ja potilaslain (ns. IMO-lain) valmistelua on jatkettava. Lakisesityksessä tulee varmistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen muun muassa tuetun päätöksenteon ja kommunikaation avulla. Rajoitustoimenpiteiden käyttö vaatii tarkkarajaista sääntelyä. Tavoitteena on, että rajoitustoimenteisiin turvautuminen on aina viimesijainen keino. Rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksenä tulee jatkossa olla, että asiakkaalle ja potilaalle on tehty palvelutarpeen arviointi, laadittu itsemääräämisoikeuden turvaava suunnitelma sekä tehty päätökset, joilla henkilölle turvataan hänen tarpeitaan vastaava asuminen, hoito ja muu huolenpito.
Autismi- ja Aspergerliitto nostaa esiin viisi teemaa, joita toivoo tulevan hallituksen ja eduskunnan edistävän.