Yksilöllisiä tukitoimia tulee olla saatavilla heti tuen tarpeen ilmetessä
Nykyinen kolmiportainen tuki ei ole ollut toimiva eikä se ole pystynyt varmistamaan oikea-aikaista ja riittävää tukea autismikirjon oppilaille. Vaarana on, että sama ongelma säilyisi myös uudessa kaksitasoisessa tuen mallissa, toteaa Autismiliitto lausunnossaan sivistysvaliokunnalle esi- ja perusopetuslain uudistuksesta.
Autismiliitto kiittää siitä, että uudistukseen olisi tulossa lisärahoitusta ja erityisopettajia koulutettaisiin lisää.
Koulunkäyntiin tarvitaan konkreettisia tukitoimia
Lakiuudistuksen tavoitteena on, että oppilas saisi tukea nopeammin ja ennaltaehkäisevästi. Ryhmäkohtainen tukiopetus ei kuitenkaan ole riittävä tukitoimi esimerkiksi niille lapsille, joiden tuen tarpeet liittyvät ensisijaisesti koulunkäyntiin. Autismikirjon ja muut neurokirjon oppilaat tarvitsevat usein tukea juuri koulunkäyntiin, esimerkiksi oppituntien ulkopuolisiin tilanteisiin, kuten siirtymiin ja kaverisuhteisiin välitunneille. Koulunkäynnin tuki tulisi näkyä konkreettisina ja velvoittavina tukitoimina oppimisen tuen rinnalla.
Varhaisen vaiheen tukea ei tulisi rajata pelkästään ryhmämuotoiseen tukeen, vaan myös yksilöllisiä tukitoimia pitää olla saatavilla heti tuen tarpeen ilmetessä, jotta ongelmat eivät pääse monimutkaistumaan ja jotta voidaan ennaltaehkäistä kouluakäymättömyyttä ja
pitkällä aikavälillä myös syrjäytymistä.
Autismiliitto korostaa, että esityksessä tulisi tunnistaa myös kouluympäristön esteettömyyden merkitys koulunkäynnin ja oppimisen tukemisessa. Aistiherkkyydet ovat yleisiä neurokirjon lapsilla ja niitä esiintyy 8 %:lla kaikista lapsista. Aistiherkät lapset tarvitsevat oppimisympäristön muokkaamista aistiesteettömäksi, esimerkiksi melutasoa vähentämällä ja järjestämällä tarvittaessa oppilaalle rauhallinen erillinen tila työskentelyyn tai ruokailuun. Esteettömästä ja aistiesteettömästä oppimisympäristöstä hyötyy koko opetusryhmä.
Kynnys oppilaskohtaiseen tukeen voi olla liian korkea
Ongelmallista on, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot jäävät vain massaratkaisuiksi ja osa oppilaista ei tästä syystä niistä hyödy, mutta he eivät pääse oppilaskohtaistenkaan yksilöllisten tukitoimien piiriin. Autismiliitto korostaa, että oppilaskohtaisen tuen piiriin tulee voida päästä tarvittaessa suoraan ilman, että oppilas saa ensin ryhmäkohtaista tukea. Tässä tulee huomioida myös esim. avustajan tarve.
Autismiliitto on huolissaan siitä, että jos ryhmäkohtaisista tukitoimista ei tehdä minkäänlaista suunnitelmaa eikä oppilaskohtaista seurantaa ole, kuka tunnistaa ja huomaa lapsen vahvemman tuen tarpeen ja käynnistää oppilaskohtaisten tukitoimien tarpeen arvioinnin. Luokanopettajilla ei aina ole riittävää osaamista tunnistaa autismikirjon lasten tuen tarpeita, varsinkaan jos kyse ei ole oppimisvaikeuksista.
Autismiliitto katsoo, että monialainen yhteistyö tulisi lisätä perusopetuslakiin kuten se on varhaiskasvatuslaissa, jotta autismikirjon lasten tuen tarpeet tunnistettaisiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja he saisivat tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti. Liian usein autismikirjon lasten tuen tarpeet jäävät tunnistamatta ja tukitoimet viivästyvät huomattavasti, jolloin ongelmat monimutkaistuvat ja tilanteet pääsevät kärjistymään. Sote-alan ammattilaisten esim. nepsy-valmentajien, kouluvalmentajien tai toimintaterapeuttien jalkautumisesta kouluihin on saatu hyviä kokemuksia, ja siihen tulisi lisätä kannustimia.
Autismiliitto korostaa, että myös huoltajilla tulisi olla oikeus hakea oppilaskohtaisia tukitoimia. Pelkkä vanhemman kuuleminen tuen tarvetta arvioitaessa ja suunnitelmaa laadittaessa ei ole riittävää. Yleensä vanhemmat ovat hyvin perillä oman lapsensa tuen tarpeista, joten heitä kannattaa kuunnella ja uskoa.
Kynnys oppilaskohtaisten tukitoimien piiriin pääsemiseksi saattaa käytännössä muodostua korkeaksi myös siksi, että tuen toteuttaminen voi edellyttää uuden opetusryhmän perustamista. Oppilaskohtaista tukea tarvitsevien oppilaiden määrän rajaaminen viiteen oppilaaseen opettajaa kohden on sinänsä kannatettavaa, mutta lisäksi opetusryhmien kokoa tulisi rajata suhteessa tukea tarvitsevien määrään myös yleisopetuksen ryhmissä. Oppilaan oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että oppilaskohtaisesta tuesta tehdään hallintopäätös ja suunnitelma.
Opetusjärjestelyt kaipaavat joustoa
Autismiliitto korostaa, että perusopetuksen ns. poikkeavaa järjestämistä (18 §) tulisi avata tarkemmin ja säätää selkeästi muun muassa koulupäivän ja -viikon lyhentämisestä. Pykälässä tulisi mainita terveydelliset syyt omana kohtanaan. Poikkeavia järjestelyjä ei tulisi kytkeä pelkästään oppimäärän suorittamatta jättämiseen, koska järjestelyjen tarve voi johtua myös koulunkäynnin vaikeudesta ja kouluympäristön aiheuttamasta kuormituksesta. Ennen poikkeavien järjestelyjen käyttöönottoa tulisi arvioida, onko lapselle järjestetty tarvittavat tukitoimet sekä koulunkäyntiin että oppimiseen.
Etä-/verkko-opetus tulisi lisätä pykälään yhtenä opetuksen järjestämistapana niille oppilaille, jotka eivät pysty käymään koulussa tai tekemään täyttä koulupäivää. Kuntaliitto on esittänyt, että etäopetusta tulisi kehittää lähiopetuksen rinnalle ja selkeyttää etäopetukseen liittyvää lainsäädäntöä. Tämä varmistaisi oppilaiden yhdenvertaisen oikeuden laadukkaaseen opetukseen myös harvaan asutuilla alueilla.